lauantai 25. syyskuuta 2010

Pikkutipuja. Tai mitä sain aikaan metristä ja vähän päälle...

Tilasin ennen lakkoa trikoota Atlantin takaa ja se saapui tällä viikolla. Trikoo on aika ohutta, mutta ihanan pehmeää joten sopii täydellisesti Juniorin vaatteisiin. Kaikkien kaavat omia muokkauksia. Haalari on kokeilukappale ja eipä taida tarvita mitään muuttaa seuraaviin versioihin. Paitsi että jalansuiden resorit täytyy ommella kireimmiksi. Nyt ovat välillä lahkeet kantapäiden alla ja kontatessa jäädään omiin lahkeisiin jumiin. Niin ja jos seuraavan kerran muistaisi laittaa olan nepparit niin että molemmilla olilla päällimäiset nepparit tulisivat samasta suunnasta. Tähän pääsi livahtamaan toinen takakappaleelta ja toinen etupuolelta. Ei haittaa käytössä, mutta siistimpi se olisi oikein.
Metristä kangasta ja vajaasta puolesta resoria saa siis yhden haalarin, housut ja paidan koossa 74cm. Ostin myös trikoota samalla kuosilla fuksianpunaisella tipulla ja vihreällä sydämellä, siitä sitten myöhemmin lisää...

Ja viimeiset 70cm palasesta Metsolan joustofroteeta käytin huppariin, samoin tipusista jääneet resorit käytin tähän. Huppari sopii yhteen aiemmin tekemieni housujen kanssa, mutta taitaa olla vähän liikaa raitaa yhteen asuun, joten pääsee käyttöön farkkujen kaveriksi. Hupun vuoritin ihan vihon viimeisillä tähtitrikoon palasilla jotka riitti juuri ja juuri tuohon huppuun. 60cm trikoota sain housut, paidan ja hupun.
On se kiva tehdä näitä pieniä vaatteita kun saa kankaan riittämään ihan eri tavalla kuin noissa 110cm. Ja näitä on järkeä tehdäkin vielä itse. Jotenkin tuntuu jos alkaisin neidin tarpeisiin tälläistä tekemään niin saattaisi olla ajan käytön suhteen järkevämpää ostaa valmiina... vaikka tekisin sen luultavasti kuitenkin itse ;)

Alempi tipukuva kertoo myös syyn vähäisiin päivityksiin. Pojan ollessa hereillä ei ole toivoakaan päästä koneelle (ei ompelu- eikä tieto-) koska täytyy jatkuvasti vahtia tuota nousemista ja sitä ettei kaveri vetele mitään niskaansa, nyt kun noita ulottuvuuksia on entistä enemmän. Meillä alkaa maanantaina myös keittiöremontti joka tulee vaikuttamaan ompeluihin. Kaikki kaapit ja tavarat on tietysti siirrettävä sieltä pois ja meidän asunnossa ei ole kovin montaa paikkaa joihin niitä siirtää. Joten ommeltavan paikan löytäminen koneille on hankalaa. Ja ainoa mahdollinen paikka jääkaapille on kangaskaappini edessä, joka tietysti itsessään on jo aika hyvä este ompelulle.
8-12 arkipäivää sanoivat sen kestävän. Kestänköhän minä sen että asutaan koko perhe kaikkine tavaroinemme kahdessa huoneessa... Evakkoon voisi tietysti lähteä, mutta minne. Pojan päiväunet ovat kaikkien mahdollisten vauva/perhekerhojen kanssa päälleikkäin ja koko päivän kaupungilla/kauppakeskuksessa luuhaus voisi käydä niin kukkaron kuin lakonkin päälle. Lakko muuten sujuu hyvin. Kävin eilen Eurokankaassa lankaostoksilla ja ainoa mitä langan lisäksi ostin oli vuorikangas tytön siistimpään talvitakkiin ja pikku pala fleeceä jotta saan valmiiksi kesken olevan väliasun neidille. Jee! Mutta vielä vähän yli kuukausi jäljellä...

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Pikkujuttuja

Jottei vaatteet olisi ikuisesti banaanitahroissa tehtailin iltapuhteena muutamia ruokalappuja Juniorin käyttöön. Esikoisella oli jos jonkinlaista ruokalappua ja itse totesin parhaaksi perus kankaiset laput. Ainoa ongelma näissä oli se, ettei kouru (tai pussi) pysynyt koskaan avoimena ja loppujen lopuksi, tahrattomien vaatteiden kustannuksella, luovuin lapuista kokonaan. Nämä näyttää ehkä kouruttomilta mutta sitä ne eivät ole...
Takaa laput näyttävät tältä. Kouru on siis jemmattu lapun taakse ja kun kourun kääntää lapun etupuolelle...
... näyttää se tältä. Pysyy huomattavasti paremmin auki, eikä repsota mihinkään suuntaan. Pienistä jutuista on toimivuus kiinni.

Kankaina puuvillaa ja takapuolella softista, paitsi sienikuvioisessa on muovitettu frotee. Tuo frotee on liian jäykkää ja siksi en lähtenyt sitä edes kanttaamatta ettei olisi tullut rintapanssaria. Koska en kantannut olisi tarrakiinnitys ollut ikävän näköinen, puhumattakaan siitä että tarrojen reunat olisivat saattaneet raapia Juniorin niskaa, eli KAM-nepit laitoin.
Saako tuota softista muuten nykyään enää mistään? Tuon palan löysin kaapin kätköistä ja koska näitä lappuja kuluu niin sitä tarvitaan lisää. Pulia voisi tietysti käyttää, mutta hintaa on sillä tähän tarkoitukseen hiukan liikaa ja tosiaan muovitettu frotee on makuuni liian tönkköä.

Lisäsin muuten eilen kankaita tuonne vaihdokkeihin ;)

perjantai 17. syyskuuta 2010

Vaihtokankaita kuvina *Uusia lisätty*

Sainkin kuvattua kankaat jo nyt aamun aikana, joten tässä seuraa kuvat ja mitat kaikista jäljellä olevista... Kerron tiedot aina vasemmalta oikelle ja pituus x leveys. Kankaita lisätty vanhojen perään...


1. Hilcon kukkapuuvilla 210x150 (tästä saa myös vain puolet jos haluaa)
2. Perhoskuvioinen kreppipuuvilla 90x150
3. Hennon vaaleanpunainen finecord 68x150
4. Pupu puuvilla 80x150


1. Omena flanelli 90x100 Mennyt
2. Michael Miller "Andalucia" 100x112 (löytyy myös lisää jos niin halutaan) Mennyt
3. Pikkukukallinen puuvilla (sellaista vähän jämäkämpää) 110x140
4. Kukkaraita puuvilla 100x110


1. Oranssi kukallinen vakosametti (kuva hiukan kyllä vääristää väriä) 80x140
2. Ohut puuvilla n. 300x112
3. Pisara kuosinen Free Spiritin kangas (kuosi on lähempänä beigeä kuin kuvassa), kaksi erillistä palasta 90x110


1. Perhostrikoo 59x160 Mennnyt
2. Kirkkaanpunainen (kyllä se on kirkkaanpunainen ;) ) velour 150x150
3. Kirkkaankeltainen joustofrotee 50x155


1. Tummansininen ohuehko interlock 55x190
2. Kukkatrikoo 60x90
3. Apinatrikoo 52x85 (+ vähän lisää lipareissa) Mennyt


1. MM sini-keltaraidallinen kaksi palaa 75x60
2. MM koralli-valkoinen 90x180 + 20 tuon sauman yläpuolella
3. MM pinkki-viininpunainen (lähinnä se sitä muistuttaa), kaksi palasta 85x50
4. MM lila-violetti, kaksi paidan etukappaletta 65x46


1. Oranssi 1mil pul 50x50
2. Ainotar pul-BR 50x50 Mennyt
3. Turkoosi pul-BR 45x50
4. Tummanruskea pul-BR 50x50


Vaippapaloina (50x50) velouria. Suklaanruskea, oranssiraita, tummapinkki, kirkasvihreä (melkein neon), kirkkaanpunainen ja viininpunainen.


Vaippapaloina (50x50) joustofroteeta. Mennyt

LISÄYKSIÄ
1.  Hahtuvaa. Määriä en osaa sanoa, mutta sitä on mielestäni aika paljon. Ruskea on alunperin ollut samankokoinen kuin nuo punasävyiset ja siitä sain neulottua esikoiselle ainakin kolmet lyhytlahkeiset ja raidat yksiin pitkälahkeisiin. Joten ovat riittoisia :)
2. Hauska appelsiini trikoo, 100x140. Tausta on tummansininen vaikkakin todella lähellä mustaa.
3. Kinnamarkin "Björnbärsblomma" 50x140. Sisustuskangasta vaikka tyynynpäällisiin.
4. Vanhaa pussilakanaa kaksi palaa 190x70. Värit hieman haalistuneet, mutta kangas on ehjää ja tahratonta.
5. Limepohjainen pallocollege 50x100 Mennyt
6. Japanilainen paksu sienikuosinen canvas 50x55 (tästä en ihan hevillä luovu, mutta jos jotain aivan upeaa tulee vastaan niin tätä saattaisi löytyä kaksi kertaa tuo mitta ;D)
7. Marimekon "Tori" 200x140. Uutta ja käyttämätöntä. Tämäkin on sellainen että jotain todella ihanaa pitää tulla vastaan että luovun :)

Jatkan viestin muokkausta sitä mukaa kun kankaat vaihtuvat.

Minulle saa siis tarjota mustaa ja harmaata interlockia ainakin, samoin raidalliset interlockit kiinnostaa (ja muitakin värejä voi kyllä tarjota). Veloureita (lähinnä pojalle sopivissa sävyissä tai kuviollisia tytölle), kuviollisia trikoita (ei tarvitse välttämättä olla täysleveäkään palanen, kunhan siitä saa esim paidan etu- ja takakappaleet tai 74cm housut). Vaippakankaista tarvitsisin valkoista coolmaxia, pulia (pojalle sopivia, eli ei vaaleanpunaista tai isosisko saa sätkyn) ja hamppucollegea/fleeceä. Vakosamettia voisin myös olla halukas ottamaan vastaan pojalle sopivana (ehkäpä tytöllekin jotain kuviollista) ja tietysti aina saa tarjota mitä mieleen tulee ;) 
Jos et halua mitään vaihdossa antaa niin myydäkin ehkä voin...

Kommentoikaa tähän mitä haluaisitte tai laittakaa sähköpostia sivun oikeasta laidasta löytyvään osoitteeseen. Helsingissä tai lähistöllä asuvien kanssa voin treffata jossain ja muualla asuvien kanssa laitetaan Kusti polkemaan :)

torstai 16. syyskuuta 2010

Vaihtokauppaa ja kiitokset

Haluaisiko joku tehdä vaihtokauppaa kankailla? Kun ei saa kankaita ostaa ja uusia pitäisi saada niin taitaa vaihto olla ainoa vaihtoehto ;)
Kaapissa lymyää mm. näitä: 
Stenzon trikoota, Hilcon puuvillaa, Marimekon trikoita, paljon paljon erilaisia puuvillakankaita ja joustofroteeta. 
Vaippapuolella löytyy velourpaloja (lähinnnä "tyttöväreissä"), Ainotar-pul palanen (yksivärisiä on myös), bambucollegea ja bambujoustofroteeta.
Itse kaipaisin eniten mustaa ja luonnonvalkoista interlockia, coolmaxia ja ehkäpä jotain pulia, mutta yleisesti ottaen olen avoin kaikille kivoille kankaille ;)
Niin ja tuolla olisi vielä hahtuvakeriä joista pitäisi päästä eroon kuopuksen herkän ihon takia (tai lähinnä niitä ei tule neulottua tuon ihon takia). Violettia ja pinkkiä taisi ainakin olla ja jämäkeriä muistakin väreistä.
Voisin huomenna illasta laittaa kuvia ja mittoja vaihtoon tulevista kankaista, mutta jo nyt voit kysellä kommenteissa tai laitamalla sähköpostia sivun oikeasta laidasta löytyvään osoitteeseen :)


Tästä kiitos Eevalle


1. Pass this award to five bloggers who you love and inspire you
2. List 3 things you love
3. Show a picture you love and explain why

1. Koska en pysty mitenkään valitsemaan vain viittä blogia, tämä menee kaikille niille blogisteille joiden blogeja luen. Teistä jokainen insiproi minua omalla tavallaan :)
2. Perhe, ompelu ja hyvä ruoka

Ja se kuva sitten... Tykkään kuvata ja paljon, joten niitä rakkaita kuviakin on kertynyt useita kymmeniä, ehkä jopa satoja. Tämä kuva saa minut hyvälle tuulelle ja päivästä on vain hyviä muistoja. Isosiskon hellä silitys juuri kotiin saapuneelle pikkuveljelle...



maanantai 13. syyskuuta 2010

Lisää harjoitusta

Tälläistä tulosta sain sitten toisella kerralla aikaiseksi. Vielä on matkaa sinne minne haluaisin, mutta kyllä tämä tästä. Aplikointiin kokeilin nyt joustofroteeta ja velouria. Johtuuko noista aplikoinnin kankaista vai mistä, mutta tällä kertaa alustana oleva JNYn tähtitrikoo alkoi paikoitellen ryttyilemään koko rakettia kiinnittäessä, enkä ole täysin tyytyväinen tikkausten väreihin muutenkaan (lähinnä mietityttää tuo harmaa tuossa päässä). En myöskään miettinyt kunnolla missä järjestyksessä reunatikkaukset kannattaa tehdä, joten niissä on heittoja värin vaihtuessa. Nyt tiedän että ensin olisi pitänyt tikata raketin reunat (liekit tikkasin paitaan itsekseen) ja vasta sen jälkeen tuo valkoinen alareuna... Nooh, tekevälle (ja harjoittelevalle) sattuu ja harjoitus tekee metsurin. Eikös se niin ole?

lauantai 11. syyskuuta 2010

Ensimmäisiä yrityksiä, onnistumisen iloa ja yhdet housut

Hampaat, hampaat, hampaat. Aina niin ihanat hampaat ovat olleet esteenä ompelupuuhille viimeiset päivät. Juniori huutaa, äksyilee, itkee, eikä nuku kunnolla päivisin (nyt onneksi sentään öisin nukkuu). Mutta tänään, vihdoinkin, pääsin hetkeksi istumaan koneen ääreen ja sain ommeltua yhdet housut sekä kokeiltua aplikointia ensimmäistä kertaa kunnon välineillä.

Housut tein tuosta hauskasta, mutta kenties hiukan sekavasta kankaasta. Kaavan pohjana on käytetty tietenkin Hilleriä, mutta aika paljonkin muunneltuna (onko se nyt enää oikeastaan Hilleri?). Tässä versiossa ei ole takataskuja, etu taskut eivät ole paikkataskut (tällä kuosilla se olisikin ollut huono valinta), kuminauhavyötärö kaitaleen tilalla sekä etukappaleet leikattu yhtenä kappaleena joiden polviin ompelit muotolaskokset. Vuorina käytin loput siitä ärsyttävän löperöstä trikoosta jolla Jaffa-takki on vuoritettu.

Tähän olisi saanut istumaan aika monen värisiä resoreita, mutta päädyin luonnonvalkoiseen sen rauhoittavan vaikutuksen takia ja osittain myös siksi että sitä löytyi kaapista eniten.
 Paidan pariksi olisin halunnut ommella luonnonvalkeasta trikoosta pitkähihaisen johon olisin aplikoinut tuolla kankaalla auton. Mutta kankaidenostolakossa kun olen niin paita jäi vain haaveeksi. Ehkäpä sitten kahden kuukauden kuluttua... 

Sitten siitä aplikoinnista. Kolmea erillaista tukikangasta on varmaankin jo vuoden verran löytynyt kaapista ja vasta nyt sain aikaiseksi kokeiltua. Jotenkin tämä on ollut sellainen asia johon en ollut uskaltanut tarttua ja tämän päiväisen jälkeen ihmetten kyllä miksi näin oli. Pelon pohjana kun ei pitäisi olla mitään järkyttäviä epäonnistumisia, ruttaantuneita kankaita ja lankasotkua kylläkin. Kokeilun tuloksena on tämä...


Trikoolla harjoittelin, koska sillä luultavammin tulen useimmin aplikoimaan. Nyt vaan täytyy vielä yrittää muistaa että kuvat ja varsinkin kirjaimet pitää tehdä peilikuvana. Hieman on vikatikkiä siellä sun täällä, mutta ei siinä suurempia ongelmia ollut. Koneessani (joka on siis jostain vuodelta -84) ei pysty säätämään piston leveyttä eikä pituutta joten ompelin tämän napinläpisiksakilla (kiitos vinkistä jollekin, jostain blogista :)).
Sydän oli ensimmäinen jonka ompelin ja se meni helposti. Samoin I oli suhteellisen helppo vaikka pieni olikin, mutta nuo A-kirjaimien pikkuiset aukot... Niissä olikin sitten haastetta, varsinkin kun en löytänyt läpinäkyvää paininjalkaani (muistelisin minulla sellaisen olevan, mutta en kyllä tässä imetysdementiassa voi mennä vannomaan). Mutta kun otin hitaasti ja välillä nostin paininjalan ylös tarkkaillakseni missä olin menossa, sain niistä lopulta ihan siistit.
Seuraavana kokeilen jotain muita kankaita, velouria nyt ainakin ja joustofroteeta, niitä kun sattuu kaapista löytymään. Onkohan niissä otettava jotain extraa huomioon?

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Funside of the moon

Pari postausta sitten esittelin tämän ihanan Millerin kankaan josta nyt ensimmäisenä valmistui Neidille ihan tavallinen liivimekko. Kaava on oma ja seuraavia ajatellen (näitä on siis tulossa useampia ihan arkikäyttöön) se vaatii pieniä muokkauksia. Ensinnäkin helma saa olla himpun verran lyhyempi ja leveämpi. Myös taskut kaipaavat viilausta, enkä ole ihan tyytyväinen olkainten leveyteenkään.
Koska vihaan muotokaitaleiden ompelua (tai lähinnä sitä että ne pitäisi jokaisen pesun jälkeen silittää nätisi paikoilleen) päätin vuorittaa koko yläosan taskujen punaisella puuvillalla. Taskut laitoin ennen kaikkea siitä syystä että esikoisella on tapana keräillä kaikki mahdollinen mukaansa, mutta myös siksi että ilman niitä kuosi olisi ollut liian villi. Isona pintana kuosi tosiaan menee minusta liian sekavaksi joten jatkoin taskuja hiukan takakappaleen puolellekin.

Nappeina käytin joskus pari vuotta sitten ostettuja vintagenappeja joita en ole saanut mihinkään muuhun istutettua. Napit ovat muovia ja jollain tapaa futuristiset, eli sopivat mainiosti rakettimekkoon. Yksi nappi jäi vielä yli, joten ei tarvitse panikoida jos vaikka toinen sattuisi irtoamaan.
Rakastan tätä kuosia enkä malta odottaa kevääseen että pääsen pukemaan Juniorin tästä kankaasta tehtyyn takkiin :D Kuvat on vähän hassuja. Opettelen vasta käyttämään kunnolla tuota uutta digijärkkäriäni joten näitä hiukan outoja kuvia on tulossa lisää...

maanantai 6. syyskuuta 2010

Hei, olen Aeno...

... ja olen kangasholisti. Ollut jo monta vuotta kaapin sisällöstä päätellen. Tilani on vakava ja aina vain paheneva...

Tässä on yli viikko vierähtänyt enkä ole ehtinyt ommella viittä vaippaa enempää. Olkoonkin että muutama päivä viikosta meni matkalla. Tässä välissä Juniori on oppinut istumaan ja näyttäisi myös lisäävän purukalustoaan, joten yöunetkin ovat sitä myötä jääneet vähäisiksi. Johtuuko sitten univajeesta vai siitä että on ollut aikaa ajatella, mutta joka tapauksessa, päädyin diagnoosiin kangasholisti - taso 5 (viisiportaisella asteikolla). Tällä hetkellä taidan ostaa kankaita enemmän kuin ehdin ommella niitä kaapista pois ja tästä syystä ne eivät enää mahdu kaappiin vaan niitä löytyy joka puolelta asuntoa. Heti sisään astuessa hyppäävät silmiin piirongin päältä, puhumattakaan keittiön nurkasta jossa niitä majailee mojova kasa. En siis ole ehtinyt ompelemaan mutta ostamista se ei kyllä ole estänyt. Ostin siis ne Tygverketin neuleet, sekä juuri eilen tilasin Atlantin takaa trikoota. Kaapissa ompelua odottaa edelleen paljon kangasta ja siitä syystä teenkin nyt suuren lupauksen...

En osta kankaita kahteen kuukauteen ellei joku tietty projekti tarvitse sitä valmistuakseen, tyyliin vuori- tai tukikangas. Ja melkeinpä voisin veikata että tukikangaskin tulee ainakin kuukauden riittämään ja vuorikankaaksi kelpaavaa on kaappi pullollaan. Ainakin jos ei ole niin tarkka värin tai materiaalin suhteen.

Nyt kun lupasin ja luin kirjoitukseni, aloin heti saamaan vieroitusoireita. Tällä hetkellä kirjanmerkeistäni löytyy yli 50 eri kangaskauppiasta netissä. Suurin kompastuskivi ei siis tule olemaan kangaskaupoissa käynti vaan kotisohvalta tehtyjen ostosten lopetus. Nyt jo mietin kuinka ihmeessä tulen tästä selviämään... Luultavasti kangasostoslistani on tämän kahden kuukauden jälkeen uskomattoman pitkä, mutta samalla myös toivon että kaappini on huomattavasti tyhjempi. Sekä tietysti sitä että hamstraushimo olisi edes vähän laantunut.

Eli siis, seuraavan kerran saan ostaa kankaita marraskuun 7. päivä. Huh. Katsotaan mitä tästä oikein tulee ja kuinka pahaksi oireet menevät muiden blogien ihanuuksia katsellessa. Mutta lupaus on lupaus ja sen aion myös pitää.

torstai 2. syyskuuta 2010

Terveisiä Tukholman kangaskaupoilta

Rakas mieheni päätti yllättää ja oli hankkinut 30-vuotispäiväni kunniaksi koko perheelle risteilyn Tukholmaan. Viimeinen viikko vierähti netistä kangaskauppoja etsiessä ja niitä löytyikin oikein mukava määrä kun vaan sattui ensin löytämään oikealle sivustolle. Tuolla seikkailtuani tein itselleni listan kaupoista jotka osuivat suunnitellulle reitille. Näistä kaupoista vain yhdestä sain ostettuakin jotain. Ostoja hillitsi lähinnä se että kannettavaa oli muutenkin aika paljon ja suurimpana syynä se etten voinut rauhassa miettiä ja hipelöidä koska aina oli jollakin vessahätä, nälkä tai muuten vaan hermo kireällä.
Laitan tähän muutamasta tietoa jos joku sitä joskus kaipaa.

Ihan ensi kävin Ohlssons Tygerissä joka taitaa olla Ruotsin Eurokangas. Mukava valikoima kankaita ja kuten EKssakin, täältä löytyi palaosasto josta kankaita sai kilohinnalla. Metritavarana löytyi ainakin muutamia Michael Millerin kankaita ja paljon muutakin.

Vanhassa kaupungista löytyy lelukauppa Kalikå josta voi myös ostaa samaa velouria mitä he käyttävät myynnissä olevissa leluissa ja vaatteissa. Kankaat olivat kalliita (pilkullinen velour 325kr/m, raidallinen 209kr/m), joten en ehkä täältä ostaisi koska muualtakin vastaavia saattaisi löytyä. Lelujen takia täällä kyllä kannattaa käydä. Kalikålla on myös toinen myymällä joka löytyy Södermalmilta.

Ainoa kauppa josta jotain ostin oli  Tygverket Södermalmilla. Kauppa oli oikea aarreaitta jossa kankaita oli vähän siellä sun täällä. Kuviollista velouria 159kr metriltä (Jofotexiltä tutut autot ja pilkut ainakin), iso pöytä kuviollisia ja pilkullisia viskoositrikoita 149kr, iso pöytä Libertyn kankaita 329kr ja monen monituista pöytää täynnä erilaisia neulekankaita. Ja nämä todellakin olivat neuleita (ei trikoota) joiden hinnat liikkuivat 119,- ja 250,- kruunun välillä.

Itselle tarttui mukaan raidallista puuvillaneulosta (neulepaidoissa on vastaavaa) kahdessa eri värissä. Vaaleanlila-luonnonvalkoisesta tulossa esikoiselle tunika ja beige-luonnonvalkoisesta taas kuopukselle neuletakki sekä housut. Ostin beigeä 70cm, mutta koska pakkaan olisi jäänyt noin puoli metriä jäljelle, sain sen kaupanpäälle. Samaa laatua löytyi kahdessa muussakin tasaraitavärissä ja yhdessä monivärisessä.


Ostin myös raidallista resoria, joita myymälässä olikin reilusti erivärisillä raidoilla varustettuna.

Viimeisenä kauppana reisulla oli Karmosin  Södermalmilla. Täällä olisin voinut viettää aikaa hiukan kauemminkin, mutta tässä vaiheessa muksujen ja miehen hermot alkoivat olla riekaleina ja tummeneva taivas ajoi meidät takaisin laivalle. Ja hyvä niin, nimittäin vettä alkoikin tulla puoli välissä matkaa ja juuri terminaaliin ehdittyämme sitä tuli hetkisen jopa kaatamalla.

Kaiken kaikkiaan onnistunut reissu. Ainoa ongelma oli se että lapsien kanssa liikuttaessa kannettavaa oli jo lähtiessä niin paljon että isompia ostoksia en pystynyt tekemään.
Suosittelen kyllä poikkeamaan Tukholman kangaskaupoissa, palvelu oli loistavaa (ja joka paikasta sain sitä myös englanniksi koska ruotsini on aivan surkeaa), valikoimaa löytyi paljon ja kankaat tuntuivat ainakin osittain olevan halvempia kuin täällä.
Nyt vain toivon että Eurokankaaseen on saapunut vastaavia neuleita kuin Tygverketistä löytyi jotta saisin tehtyä itselleni syksyksi paksun neuletakin. Puikkojen kanssa askarrellessa kun takki olisi luultavasti valmis vasta kolmen vuoden päästä ;)