Se olisi taas sen aika...

Huomasin tuossa kaappiin kankaita sulloessani (ja kyllä, jouduin niitä sinne oikein kunnolla sullomaan), että olisi jälleen kerran pienen ostolakon aika. Taas on mennyt äärimmäisyyksiin nämä ostelut ja koska ompeluaika tuntuu olevan kortilla, ei minulla ole enää tilaa säilöä näitä kaikkia ihanuuksia.

Eniten tästä syytän kyllä Ikasyrin Marikaa. Siis kuinka se kehtaa laittaa myyntiin sellaisia kankaita joita ei voi olla ostamatta? Nytkin olisi tulossa peuraa ja niitä ihania sieniä, mutta pysyn lujana. En osta. Taidan varmuuden vuoksi klikata itseni ulos Ikasyrin Facebook-sivuiltakin niin en joudu ahdistuksessani kärsimään. 

Peukalo-Liisan ja robottien saavuttua on pakko ommella ja ommella.

_______________________________

Metsolan joustofroteetakin tuossa olisi useampi metri. 

Apilaa, autoa ja raitaa. Ompele, ompele, ompele.

_____________________________

Marimekon raitatrikoota iso säkillinen. 

Ompele nainen, ompele!

_______________________________

Puuvillaa kesämekkoihin järkyttäviä määriä. 

Nyt jumankauta nainen! Ompele!!

Jospa sitä lakkoilisi tuonne kesäkuulle saakka. Ja jos hyvin menee niin senkin yli vielä.

Niin... Lakkohan ei tietenkään koske resoreita, kuminauhoja, vetoketjuja yms. tarvikkeita.

Ja koska kirjoitus ilman kuvia on ihan tylsää, niin tässäpä käyttökuvaa "Rocket Rascals"-takista. Loistava takki joka näyttää niin paljon paremmalle päällä. Ei yhtään kasari-ysäri kuten pelkäsin.

Pikkutipuja. Tai mitä sain aikaan metristä ja vähän päälle...

Tilasin ennen lakkoa trikoota Atlantin takaa ja se saapui tällä viikolla. Trikoo on aika ohutta, mutta ihanan pehmeää joten sopii täydellisesti Juniorin vaatteisiin. Kaikkien kaavat omia muokkauksia. Haalari on kokeilukappale ja eipä taida tarvita mitään muuttaa seuraaviin versioihin. Paitsi että jalansuiden resorit täytyy ommella kireimmiksi. Nyt ovat välillä lahkeet kantapäiden alla ja kontatessa jäädään omiin lahkeisiin jumiin. Niin ja jos seuraavan kerran muistaisi laittaa olan nepparit niin että molemmilla olilla päällimäiset nepparit tulisivat samasta suunnasta. Tähän pääsi livahtamaan toinen takakappaleelta ja toinen etupuolelta. Ei haittaa käytössä, mutta siistimpi se olisi oikein.
Metristä kangasta ja vajaasta puolesta resoria saa siis yhden haalarin, housut ja paidan koossa 74cm. Ostin myös trikoota samalla kuosilla fuksianpunaisella tipulla ja vihreällä sydämellä, siitä sitten myöhemmin lisää...

Ja viimeiset 70cm palasesta Metsolan joustofroteeta käytin huppariin, samoin tipusista jääneet resorit käytin tähän. Huppari sopii yhteen aiemmin tekemieni housujen kanssa, mutta taitaa olla vähän liikaa raitaa yhteen asuun, joten pääsee käyttöön farkkujen kaveriksi. Hupun vuoritin ihan vihon viimeisillä tähtitrikoon palasilla jotka riitti juuri ja juuri tuohon huppuun. 60cm trikoota sain housut, paidan ja hupun.
On se kiva tehdä näitä pieniä vaatteita kun saa kankaan riittämään ihan eri tavalla kuin noissa 110cm. Ja näitä on järkeä tehdäkin vielä itse. Jotenkin tuntuu jos alkaisin neidin tarpeisiin tälläistä tekemään niin saattaisi olla ajan käytön suhteen järkevämpää ostaa valmiina... vaikka tekisin sen luultavasti kuitenkin itse ;)

Alempi tipukuva kertoo myös syyn vähäisiin päivityksiin. Pojan ollessa hereillä ei ole toivoakaan päästä koneelle (ei ompelu- eikä tieto-) koska täytyy jatkuvasti vahtia tuota nousemista ja sitä ettei kaveri vetele mitään niskaansa, nyt kun noita ulottuvuuksia on entistä enemmän. Meillä alkaa maanantaina myös keittiöremontti joka tulee vaikuttamaan ompeluihin. Kaikki kaapit ja tavarat on tietysti siirrettävä sieltä pois ja meidän asunnossa ei ole kovin montaa paikkaa joihin niitä siirtää. Joten ommeltavan paikan löytäminen koneille on hankalaa. Ja ainoa mahdollinen paikka jääkaapille on kangaskaappini edessä, joka tietysti itsessään on jo aika hyvä este ompelulle.
8-12 arkipäivää sanoivat sen kestävän. Kestänköhän minä sen että asutaan koko perhe kaikkine tavaroinemme kahdessa huoneessa... Evakkoon voisi tietysti lähteä, mutta minne. Pojan päiväunet ovat kaikkien mahdollisten vauva/perhekerhojen kanssa päälleikkäin ja koko päivän kaupungilla/kauppakeskuksessa luuhaus voisi käydä niin kukkaron kuin lakonkin päälle. Lakko muuten sujuu hyvin. Kävin eilen Eurokankaassa lankaostoksilla ja ainoa mitä langan lisäksi ostin oli vuorikangas tytön siistimpään talvitakkiin ja pikku pala fleeceä jotta saan valmiiksi kesken olevan väliasun neidille. Jee! Mutta vielä vähän yli kuukausi jäljellä...

Hei, olen Aeno...

... ja olen kangasholisti. Ollut jo monta vuotta kaapin sisällöstä päätellen. Tilani on vakava ja aina vain paheneva...

Tässä on yli viikko vierähtänyt enkä ole ehtinyt ommella viittä vaippaa enempää. Olkoonkin että muutama päivä viikosta meni matkalla. Tässä välissä Juniori on oppinut istumaan ja näyttäisi myös lisäävän purukalustoaan, joten yöunetkin ovat sitä myötä jääneet vähäisiksi. Johtuuko sitten univajeesta vai siitä että on ollut aikaa ajatella, mutta joka tapauksessa, päädyin diagnoosiin kangasholisti - taso 5 (viisiportaisella asteikolla). Tällä hetkellä taidan ostaa kankaita enemmän kuin ehdin ommella niitä kaapista pois ja tästä syystä ne eivät enää mahdu kaappiin vaan niitä löytyy joka puolelta asuntoa. Heti sisään astuessa hyppäävät silmiin piirongin päältä, puhumattakaan keittiön nurkasta jossa niitä majailee mojova kasa. En siis ole ehtinyt ompelemaan mutta ostamista se ei kyllä ole estänyt. Ostin siis ne Tygverketin neuleet, sekä juuri eilen tilasin Atlantin takaa trikoota. Kaapissa ompelua odottaa edelleen paljon kangasta ja siitä syystä teenkin nyt suuren lupauksen...

En osta kankaita kahteen kuukauteen ellei joku tietty projekti tarvitse sitä valmistuakseen, tyyliin vuori- tai tukikangas. Ja melkeinpä voisin veikata että tukikangaskin tulee ainakin kuukauden riittämään ja vuorikankaaksi kelpaavaa on kaappi pullollaan. Ainakin jos ei ole niin tarkka värin tai materiaalin suhteen.

Nyt kun lupasin ja luin kirjoitukseni, aloin heti saamaan vieroitusoireita. Tällä hetkellä kirjanmerkeistäni löytyy yli 50 eri kangaskauppiasta netissä. Suurin kompastuskivi ei siis tule olemaan kangaskaupoissa käynti vaan kotisohvalta tehtyjen ostosten lopetus. Nyt jo mietin kuinka ihmeessä tulen tästä selviämään... Luultavasti kangasostoslistani on tämän kahden kuukauden jälkeen uskomattoman pitkä, mutta samalla myös toivon että kaappini on huomattavasti tyhjempi. Sekä tietysti sitä että hamstraushimo olisi edes vähän laantunut.

Eli siis, seuraavan kerran saan ostaa kankaita marraskuun 7. päivä. Huh. Katsotaan mitä tästä oikein tulee ja kuinka pahaksi oireet menevät muiden blogien ihanuuksia katsellessa. Mutta lupaus on lupaus ja sen aion myös pitää.