Pari viimeistä päivää on lähinnä tullut maattua sängyn pohjalla flunssaisena. Tänään olo oli kuitenkin hiukan parempi ja sainkin aikaiseksi setin kesää ajatellen.
Housut tein Heather Rossin kirjan ohjeella ja täytyy kyllä sanoa, että jos olisin aloitteleva ompelija niin olisin saattanut lopettaa ompelun näihin housuihin. Ensinnäkin kaava-arkille oli merkattu kappaleet väärin, etukappale takakappaleeksi ja toisin päin. Toiseksi ompelujärjestys oli kyllä aivan toivoton. Housuissa olisi tullut päälitikkaukset sekä lahkeiden sisä- että ulkoreunoihin, mutta ne olisi pitänyt ommella melkein valmiisiin housuihin. Ok, kyllähän ne sivusaumat onnistuu niinkin, mutta lahkeen sisäreuna... No ei taida mennä ihan niin helposti. Kolmanneksi, nämä ovat melkoisen matalat.
Itse en päälitikannut kuin sivusaumat, mutta seuraaviin ehkä laitan tikkaukset kaikkiin. Tosin en tuossa kirjan suosittelemassa järjestyksessä. Malli on muuten kyllä kiva, niin kuin perushousun pitääkin olla ja seuraaviin teen sitten sopivat muutokset.
Paidan kaava on oma ja siihen aplikoin parit silmättömät norsut jotka jatkuvat paidan takakappaleelle. Aplikointiin käytin palalaatikosta velourtilkkuja.
Tämäkään ei mennyt ihan niin kuin olisi pitänyt. Aloitin etukappaleen norsusta tavalliseen tyyliin napinläpisiksakilla, mutta sopivan langan puutteessa ajattelin ommella kaikki kontrastiväreillä. Ommeltuani etujalan ja kärsän järkytyin tikin rumuudesta. Päätin lopettaa, purkaa ja aloittaa alusta. Oletteko koskaan purkaneet aplikaatiota? Ei muuten ole helppoa. Purkamisen jälkeen ompelin vain suoran tikin reunoihin ja näyttää näin paljon paremmalta.
Paitaan päätin laittaa sinisen resorin, mutta eipä ollut tähänkään sopivaa lankaa joten päädyin punaiseen. Näyttää kyllä ihan hyvälle, mutta pitää ehdottomasti päivittää lankavarastoja. Ongelmaksi muodostuu lähinnä niiden säilyttäminen. Nykyinen ompelulaatikko kun on jo lankojen osalta aivan täynnä.
Mutta hei, kaikesta tästä kyräilystä huolimatta siitä tuli oikein ihana setti. Housut lienee juuri oikean mittaiset sitten kun näitä on aika käyttää, paita taas saattaa olla jo liian kapoinen, mutta sen näkee sitten kesällä. Housujen kangas Kaufmannia ja paidan pilvet tietenkin JNYtä.
Juniori on kyllä hankala kuvattava. Tyyppi on niin kiinnostunut kamerasta, että jos sen otan käteeni on pienet jalat suuntaamassa heti sitä kohti. Keksin sitten ratkaisuksi vanhan filmijärkkärini jonka avulla onnistuin nappaamaan kaksi kuvaa. Tämän jälkeen innostuttiin isosiskolta lattialle jääneistä liiduista ja hetken päästä suu oli täynnä keltaista liitumurua...