Japanese eco bag

Eilen illalla sain valmiiksi edellisen postauksen kirjan kaavalla tehdyn eco bagin. Taisin viimeksi sanoa ettei ole ollut ongelmia noiden japanilaisten kaavojen kanssa, mutta mutta... jälleen kerran imetyksen surkastuttamat aivot eivät meinanneet millään taipua ymmärtämään mikä osa palasta oli pohjaa ja miten se sivu pitäisi taitaa. Vaikka kassi näyttää kuin se olisi tehty kahdesta kolmiosta, se on todellisuudessa jonkun sortin suunnikas (matemaattiset termit olleet aina vähän hukassa). Sen mikä tästä tekee econ jäi minulta selvittämättä kun en sitä japania ymmärrä. Onhan tämäkin omalla tavallaan, kangas kun on pellava-puuvillaa ja vuori puhdasta pellavaa. Ecoa taas ei ole se että kuosikangas sekä kirja on tänne rahdattu Japanista.

Kassin voi kääntää jos niin haluaa. Itse laitoin yksiväristä pellavaa sisälle ja se on aika tylsä ulkopuolella. Sen lisäksi huomasin vasta ommeltuani pellavassa värivirheen. Paria muuta kangasta olen jo katsellut sillä silmällä tämä kaava mielessä ollen.
Yllättävän tilava tämä on. Kuvassa sisällä pari metriä ohutta puuvillaa ja kolme kaavakirjaa. Toisaalta suuaukko on sen verta leveä ettei sitä ihan täyteen uskalla laittaa.

Pari uutta lukijaakin on huomaamatta tullut. Tervetuloa :)
Ja onhan kaikki jo huomanneet käydä osallistumassa PaaPiin arvontaan, jossa palkintona ihania tyynyliinoja? Jos et ole vielä käynyt niin linkki arvontaan löytyy tuolta sivun oikeasta reunasta.

Tuli sitten hiukan innostuttua...

Liekö siinä pohjoisen ilmassa jotain kun sai minut ostamaan näin paljon kangasta kaapin täytteeksi. Puhumattakaan siitä kuinka paljon ostin juniorille vaatteita...

"Pikkuisen" trikoota. Ylimmät Metsolasta joista tuon viidakko interlockin löysin palakorista. Nanson tirkoo Löytö-Palasta jossa olisin voinut viettää enemmänkin aikaa, mutta seura ei ollut siihen halukas. Pilkullinen Joensuun Eurokankaasta jossa oli muuten aivan loistava palvelu. Alimmat Kuopion Eurokankaasta jossa taas palvelu ei ollut niin loistavaa. Muutenkin ihmettelin kun jouduin ostamaan koko palat. Heille pitää kuulema jäädä vähintään metri, kun taas Joensuussa sekä Helsingissä kaupalle riittää puolen metrin pätkä. Kyse on vieläpä lasten trikoista joten olisin itse kaivannut vain sen puolisen metriä. Niin ja kaikki palat oli vielä ovelasti leikattu himpun yli metrisiksi...
Mekkoa, leggaria, haalaria ja T-paitaa oli suunnitelmissa.

Norsua hiukan lisää pojan haalariin Metsolasta tietenkin. Loput Joensuun Eurokankaasta joka vakuutti minut palvelulla ja laareillaan. Alimmaisesta neulosfleecestä (jota ei muuten jostain syystä löydy Helsingin myymälästä) oli alunperin tarkoitus tehdä takkia, mutta tämän päiväinen kauppareissu muutti suunnitelmia ja siitä tulee haalariin vuori.
Muut päätyvät pääasiassa tyttären päiväkotimekkoihin.

Ja lomareissun aikana posti oli tuonut jotain aivan ihanaa...

Miten ne japanilaiset osaakin. Minun silmää ainakin miellyttää sekä laukut että tyttöjen vaatteet. Laukkukirjan lukemiseen pitää yrittää tottua. Se kun alkaa sieltä meistä "väärältä" puolelta.
Ohjeet ja kaavat tietysti japaniksi, mutta aiemminkin olen siitä selvinnyt. Sen lisäksi näissä on aina todella hyvät kuvalliset ohjeet. Tuo kannen mekko on aivan pakko tehdä...

Nyt ei muuta kuin pesemään kankaita!

Robe à jupette ja näkemisiin.

Juniori heräsi aamulla kuudelta, valvoi puoli tuntia ja nukahti uudelleen. Minäpä en sitten nukahtanut. Päätin lähteä keittiöön leikkaamaan kankaita mekkoon joka olisi pitänyt tehdä jo viikon alkupuolella, mutta kaapista löytyneen, ei niin kivan yllätyksen, jälkeen oli hiukan muuta ajateltavaa ja pestävää. (Meillä on turkiskuoriasia. Taas. Ja kun vanhassa talossa asutaan, niistä ei luultavasti pääse koskaan eroon, tuonne ne ovat väliseiniin ja lattianrakoihin pesänsä tehneet. Kävin sitten Ikeasta hakemassa muovilaatikota ja nyt olen pessyt kaikki vaatteet kaapeista ja laatikoinut ne. Myöhemmin vuorossa sitten kaikki kankaat joiden pesu, silitys ja viikkaus ahdistaa jo nyt. Ja tämä ei ollut edes ensimmäinen kerta kun jouduin tämän tekemään.)
Mutta takaisin noihin kuviin jotka eivät silmiä hivele... Kyseessä on edellisen postauksen japanilaisesta kirjasta tehty, sen kannessakin oleva mekko, Robe à jupette. Helppo ja nopea tehdä. Pisin aika menee ehdottomasti noiden kanttien silityksessä, tosin helpommalla pääsee jos käyttää valmista, mutta en sattunut löytämään juuri oikean sävyistä.
Kangas "Park slope" malliston "Poppy dot floral" Free Spiritiltä. Kantit jotain peruspuuvillaa. Molemmat kankaat tilattu ulkomailta.

Nyt sitten hiljenen hetkeksi. Lähdetään tänään illalla yöjunaan ja huomenna herätään Oulussa. Käyn Metsolasta hakemassa hiukan kankaita ja pyörähdän muutenkin vinkatuissa paikoissa (kiitos Muruhuttu ja Sani). Sieltä sitten mökin rauhaan hetkeksi jonka jälkeen palaan mahdollisesti tarmoa täynnä ja muutamaa kangasta rikkaampana (ja muutamaa satasta köyhempänä).

Vikatikki ja uusi hame

Eilisen päivän aikana sain korjattua yhden puoli vuotta sitten tehdyn mekon joka meni silloin täysin metsään ja täysin omaa tyhmyyttäni. Kaavana käytin yhtä vintage kaavaa 60-luvulta enkä lähtenyt muokkaamaan sitä ollenkaan. Se olikin sitten suuri virhe, eipä nimittäin käynyt mielessäkään että kaula-aukko on hiukkasen pienempi noissa vanhoissa vaatteissa ja hihat istutettiin silloin korkealle...

Alunperin mekossa oli siis liian pieni kaula-aukko, eikä neiti sitä halunnut käyttää koska se ahdisti. Samoin kättä ei meinannut saada nostettua ylös. Kaavan on ilmeisesti suunnitellut joku jonka mielestä lapsien pitää olla hiljaa ja istua aloillaan.
Aamupäivä meni mukavasti ratkoessa kaulan muotokaitaletta irti. Onneksi olin tehnyt sitä leikatessa mittavirheen eikä se ollut joutunut ylimmän napinläven alle, jos niin olisi käynyt olisi kankaasta tehty hame jossa on nappeja ;) Koko mekkoa en jaksanut lähteä purkamaan, joten kaula-aukon uudeleen muotoilu oli hiukan kinkkistä, mutta onnistuin kuin onnistuinkin siinä.

Lopputulos ei näytä yhtään kaavan mekolta jossa oli pussihihat, mutta nyt se onkin kiva liivimekko. Kangas Alexander Henryn "Very berry".

                                     Takana koko mitalta päällysteyt napit.

Ja sitten se hame... Aiemman postauksen kaavalla joka löytyy tuosta ihanasta japanilaisesta kirjasta. Tällä kertaa laitoin rypytyksen molemmille puolille ja tuplana. Tosin sitten kun hame oli valmis tytär ilmoitti ettei haluaisi rypyttää sitä ollenkaan. Ihan mukavalle näyttää vaikka ei rypytä, koska nauhat jäävät kivasti heilumaan tuulessa :) Kankaana "Hello Kitty-mekon" jämät.
Seuraavana vuorossa olisi tuo kannen mekko jos vain löytäisin oikean sävyistä vihreää kangasta...

Uutta kangasta kaappiin ja vähän sieltä poiskin

Tänään on kuopuksella ollut melkoinen sylittelypäivä, enkä siten ehtinyt ompelemaan niin paljon kun oli ajatuksena. Kaappia katsellessani tajusin siellä olevan lähinnä "tyttökankaita". Onhan se tietysti ymmärrettävää kun esikoinen on tyttö, mutta luulin olleeni kovinkin sukupuolineutraali kangasvalinnoissani. Ilmeisesti tytön kasvaessa olen itsekkin kasvanut neitimäisempään makuun. Täytynee hiukan tasapainottaa jos kuopuksellekin haluaa jotain ommella.

Vaikka päivä on ollut täynnä sylittelyä ja huonoja unia, ehdin silti ompelemaan yhden hameen.
Tällä mallilla taidan tehdä enemmänkin, oli nimittäin neidin mieleen.


Pallokangas ostettu talvella ja yllätyksekseni löysin kaapista saman sävyistä kangasta joka oli seisonut siellä vähintäänkin kolme vuotta.

Postineiti toi tänään lisää kangasta kaappiin, koska kangasholistina en välillä osaa olla ostamatta niitä kaikkia ihania kankaita joita näen. Kaappiin ne eivät enää mahdu, joten pääsevät heti leikkuupöydälle.

Tämän hauskan hirviötrikoon ostin alunperin pikkuveljeä varten. Mutta kankaan saavuttua huomasin että hirviöt ovatkin tyttöjä rusetteineen, joten eiköhän tästä sitten tule isosiskolle paitoja.




Näistä Free Spiritin kankaista olisi tarkoitus tehdä neidille kesämekko. Kuten myös niistä kymmenistä muista kaapin kankaista. Tyttö on melkoinen prinsessa niin mekkoja tarvitaan, varsinkin kun prinsessa ei ole sieltä kaikkein siisteimmästä päästä.