Monsieur Bonjour

Täällä ommellaan hiki hatussa kesävaatteita. Jotenkin jäi taas aika viime tippaan, mutta muutaman viimeisen päivän aikana on tullut flunssasta huolimatta ahkeroitua koneen kanssa.
Viiksekäs paita on ollut mietteissä pidemmän aikaa, mutta toteuksen miettimisessä meni aikansa. En halunnut tavallista applikointia sen raskauden takia ja tähän hätään ei kaapista löytynyt mustaa kangasväriä pianamista varten. Päädyin sitten tikkaamaan suoralla pelkät ääriviivat - on kevyempi ja oikeastaan todella hauska näin.

____________________________________________________

I've been working like a madman sewing summer clothes for the kids. I tend to leave it to the last minute, but this year I'm bit early as it's not quite summer yet.
Moustache in a shirt has been in my mind for a long time, but I took the time to figure out the best way to do it. Basic applique - no, too "heavy" for summer. Painting - no, don't have any in stock right now. So I went with straight stitch applique with black thread instead.

Ja mikä menee paremmin kuin hyvin yhteen raidallisen paidan kanssa? No ohuesta farkkumaisesta puuvillasta valmistetut haaremihousut tietysti. Haaremihousuista tulee aina mieleen Mc Hammer, ja päässä alkaa soimaan 'U can't touch this'. Vieläkin yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen päästäni löytyy kuva Hammerista tanssimassa kultaisissa housuissaan.
Meidän housut ovat astetta tyylikkäämmät ja kapeammat. Ja niillä on kaunis ranskalainen nimikin - Sarouel. Enpä olisi tätäkään oppinut ilman toista blogistia. Kiitos siis Cirque Du Beben Sophielle. Sieltä muuten löytyy nyt tutoriaali tämän tyyppisiin housuihin.

________________________________________________________

I also made harem pants from thin denim-like cotton. While sewing these I heard Mc Hammer saying "U can't touch this!" in my ears over and over again. Still after over two decades I can find the image of him jumping from side to side (it was called dancing back then) in his glittering gold pants in my head. But thanks to Sophie from Cirque Du Bebe, I now have a better word for these - Sarouels. No more Hammer Time in my head. She also has a tutorial for making your own.

Herra ei ollut kovin kuvauksellisella tuulella, joten housuista ei päällä tämän parempaa kuvaa ole saatavilla. Herralle sattui myös ikävä onnettomuus, kun lipasto hyökkäsi yllättäen kimppuun, aiheuttaen silmäkulman ja posken sinertymisen.

______________________________________________________

Monsieur Bonjour wasn't very cooperative when it came to the photoshoot, so these are the best pictures I could snatch while the pants were still on. While beeing a gentleman outside home, back here it's usually full frontal nudity. Monsieur also got in to a fight with a dresser - hence the grayishblue shade on the other cheek and eyebrow.

Party shirt

 Esikoisen saadessa häihin mekkonsa, kaipasi Juniorikin päällensä jotain siistimpää. Olen aina karastanut pienten poikien juhlavaatteita, jotka suoraan sanottuna eivät ole näyttäneet joko, a) mukavalta, tai b) hyvältä.

___________________________________________________

As the Girl had her dress for the wedding I realised the Boy also needed something much smarter than what could be found in his closet. And what the shops have to offer are usually either a) not comfy, or b) good looking, so I again needed to sit onto my chair and start sewing.

Tässä valmis tuote teipattuna meidän keittiön seinään, koska yhtään muuta mahdollista kuvaustaustaa/alustaa ei tästä asunnosta juuri nyt löydy.

Olin vahingossa ostanut puhtaanvalkoisen trikoon sijaan luonnonvalkoista (huono puoli nettikaupoista ostaessa) ja alkuperäinen idea musta-valkoisesta kravatista sai jäädä. Onnea on omistaa suht iso tilkkuvarasto, josta sitten löysin tämän tummansinisillä ja luonnonvalkoisilla raidoilla varustetun palan.

Muuton jäljiltä hukassa on iso osa erilaisia ompelutarvikkeita, kuten applikoinnissa tarvittavaa silitettävää ja revittävää tukikangasta. Onneksi satuin sentään löytämään irrallaan olevaa, paksua kuitutukikangasta jonka neulasin kiinni kuvan taakse. Täytyy kyllä sanoa, ettei ole yhtä hyvää kuin fuse & tear, mutta toimii tämäkin.

______________________________________________________________

The finished product seen here taped to our kitchen wall as there's no where else to take pictures right now. Still waiting for my sewing table and some sort of cupboard for sewign stuff and that's why I didn't have a clue where I put my 'fuse n' tear' backing. I was forced to use basic applique backing and while it works just fine, it just isn't as good as fuse n' tear. Maybe I should be more systematic while moving and then I wouldn't have to compromise in important things - and what's more important than sewing!

I accidentaly bought my jersey off white instead of pure white and so my first choise on B&W striped tie had to be changed to something else. Dark blue and off white it was then.

Tämä pieni herrasmies täytti keskiviikkona kaksi. Aika lentää siivillä ja vaatekoko kasvaa tasaista tahtia.

____________________________________________________

This little gentleman turned two on wednesday. Time just seems to fly by and clothes size get bigger and bigger.

Lounging

Esikoinen on kunnon mekkotyttö - siis oikein mekkotyttöjen mekkotyttö.

Siitä huolimatta tein eilen hänelle paidan sekä housut ja tänään hän päätti jopa laittaa ne päiväkotiin. Pieni askel eteeenpäin, josta voin näin talven kynnyksellä  olla iloinen.

Päätin pitkästä aikaa aplikoida ja inspiraatio kukkiin iski yllättäen. Kukat ovat velouria, joustofroteeta ja trikoota. Näyttävät kuulema porkkanoilta ja kanamunilta. Minusta oranssit taas näyttävät jotenkin ananaksilta, mutta kukkia ne oikeasti on. Varret suoraa tikkiä, eivätkä meinaa kauaksi oikein näkyä. Toimisi ehkä paremmin, jos pohjakangas olisi vaalea.

Paidan kangas ostettu Tukholmasta, kuten myös resori. Housujen harmaa velour Eurokankaasta.

____________________________________________________

My girl is a dress girl.

Despite of that, I made her a shirt and velourpants combo and today she even chose to wear them for daycare. It's a small step forward and I'm happy for that as we're getting closer to winter.

I appliqued some flowers that my daughter says look like carrots and boiled eggs. In my opinion the orange ones look a bit like pineapples, but really - they are flowers. Made the stems by using straight stitch and you can't seem to see them unless your pretty close to the shirt. Clearly a technique that would work better for light coloured fabrics.

Cathy goes to preschool

Niin se aika huristelee eteenpäin ja minunkin Esikoinen aloitti tällä viikolla päiväkodin eskariryhmässä. Yksin ei tarvinnut aloittaa, vaan mukaan lähti Hello Kittyn kaveri Cathy.

Ihan tyytyväinen en tuohon aplikaatioon ole. Ompelusuunnalla on näköjään paljonkin tekemistä sen kanssa, tuleeko noita pieniä lenkkejä näkyviin vai ei... Mutta siihen olen tyytyväinen, että sain sen tehtyä uudella koneella. Löysin siis vihdoinkin oikeat säädöt sekä aplikointiin, että kaksoisneulalle. Huraa!

Pilvet tuli Unikuulta vaihdossa ja aplikointiin käytin jämä tilkkuja bambujoustofroteeta ja trikoota.

____________________________________________________

This week my daughter started her preschool. She didn't have to go alone, as Cathy went with her.

Not entirely happy as there's a fair bit of white showing under the black yarns - but I'm happy that I finally found the right adjustments in my new sewing machine for both twin needle and applications. Hooray for me!

For rainy days and mondays

Päätin taas ottaa itseäni niskasta kiinni ja harjoitella tuota aplikoinnin jaloa taitoa. Ajatus kuvaan lähti Muruhutulta vaihdossa tulleesta puuvillasta, jossa komeilee vaikka minkälaista varjoa. Kankaan on suunnitellut Riley Blake ja kuosilla on hauska nimi 'Rainy days and mondays'. Muokkasin tämän hameen kaavaa haluttuun suuntaan ja rusetista tuli nyt i s o. Päälle Neiti ei ole suostunut sitä vielä laittamaan, joten ei aavistustakaan miten istuu päällä, mutta on se vaan aika hieno rusetti...

Aplikaatiossa ajattelin päästää itseni helpolla ja jätin varjoa pitelevän tytön pään kokonaan piiloon. Pitää harjoitella lisää noiden pienten yksityskohtien ompelua.  Lopputulokseen olen melkoisen tyytyväinen. Pientä hienosäätöä olisi ehkä kaivattu ja noiden käsien (lapasten) tikkaukseen olisi voinut käyttää jotain muuta kuin valkoista. Nyt ne näyttävät yhdeltä möykyltä, vaikka olenkin siihen käsien rajat ommellut. Kyllä tämä tästä alkaa sujumaan ja tämähän on vasta neljäs oikea aplikointini. Viides jos harjoittelu lasketaan mukaan.

Hameen kangas tosiaan vaihtareina, pilkullinen puuvilla ostettu viime kesänä Joensuun Eurokankaasta. Paidan puuvillatrikoo Eurokankaasta pakalta ja aplikaatioon käytetyt kankaat palalaatikosta.

Tämän setin lisäksi ei ole tullut ommeltua koko viikkona. Hulluna olen kyllä lukenut muiden blogeja ja saanut paljon hyviä ajatuksia ja ideoita. Pari tunnustustakin bongasin saaneeni ja palaan niihin jossain vaiheessa. Kiitos, lämmittää mieltä ja uudet lukijatkin lämmittää. Tervetuloa!

Kaava- ja aplikaatiokokeilua

Täydellisen kesäpaidan kaava on vielä hiukan hakusessa, mutta sinne päin ollaan menossa.

Kaava on oma ja muutoksia kaipaa vielä niin pääntien, hihojen kuin helmankin osalta. Tässä versiossa pääntien kaitale on makuuni liian leveä, eikä hihoihin ja helmaan tullut tarpeeksi rypytystä.

Tämä alkaa kuitenkin olla jo lähellä, mutta kuten sanottu, ei missään nimessä täydellinen.

Ruudullinen trikoo Eurokangas, pilkullinen vaihtarina Muruhutulta (alunperin Eurokankaasta) ja aplikaation puuvillat sieltä sun täältä.

Etukappaleeseen kokeilin kukka-aplikaatiota suoralla ompeleella. Kangas on sen verran ohutta puuvillatirkoota etten halunnut siksakata reunoja ja jotenkin tuo suoraommel näyttää siistimmältäkin. Nähtäväksi jää mitä sille tapahtuu pesuissa. Alkaako puuvillojen reunat hapsottaa pesuissa tukikankaista huolimatta. Onko kellään tästä kokemusta?

Chirpy Chirpy Cheep Cheep

Kylläpä laulattaa kun viimeinkin pääsin ompelemaan uuteen keittiöön. Remontti on nyt kolmea ovea vaille valmis, mutta kaikki tavarat on siirretty jo omille paikoilleen ja elämä alkaa jälleen asettua omiin uomiinsa.
Viisi viikkoahan siihen meni. Ensimmäinen arvio ylittyi reilusti, enkä olisi uskonut joutuvani olemaan näin pitkään ompelematta. Alunperinhän minulla oli tarkoitus ommella välillä jotain pientä, mutta Juniorin flunssa ja uudet hampaat eivät antaneet aikaa ommella ja rajallisessa tilassa ei niiden lyhyiden unienkaan aikana voinut koneita käyttää.

Laulattaa muuten muutenkin... Lakko päättyy sunnuntaina ja muutamia kankaita olenkin jo sillä silmällä katsellut. Olenpa yhtä jo Sampsukasta ennakkotilannutkin. Ajattelin että se ei ole lakon rikkomista, koska kangas tulee vasta lakon jälkeen (ainakin näin yritän itselleni uskotella).

Tämä Patty Youngin Michael Millerille suunnittelema trikoo päätyi Isosiskon paitaan ja mekkoon. Aika villi, mutta silti niin ihana kuosi josta paidan aplikaatioon hyppäsi yksi tipuista. Tipusen piti alunperin olla turkoosi, niin kuin piti olla kanttaustenkin, mutta huomasin että ompelulaatikossani ei ole yhden yhtä turkoosia lankarullaa. Kauppaan ei tänään huvittanut lähteä sateen ja todella navakan tuulen takia, joten vaihdoin paidankin kantit pinkeiksi. Nyt pöydällä lojuu yksinäinen puolivalmis tipunen odottelemassa turkoosia lankaa ja paitaa johon pääsisi kiinni.

Paljon on ehtinyt suunnitelmia kertyä päähän remontin aikana. Jonossa on ainakin mekko itselle ja hametta, paitaa, housua ja mekkoa lapsille. Ja pitänee tehdä mallikappale Ottobren suunnittelukilpailuun suunnittelemastani asusta.

Tuota kangasta muuten jäi 70x140cm palanen jos joku haluaisi vaihtaa sen samanmoiseen palaseen JNYn tähti/pilvitrikoota tai Kameleontin raita/tähti/apinatrikoota. Jotain muutakin saa tietty ehdottaa...

Lisää harjoitusta

Tälläistä tulosta sain sitten toisella kerralla aikaiseksi. Vielä on matkaa sinne minne haluaisin, mutta kyllä tämä tästä. Aplikointiin kokeilin nyt joustofroteeta ja velouria. Johtuuko noista aplikoinnin kankaista vai mistä, mutta tällä kertaa alustana oleva JNYn tähtitrikoo alkoi paikoitellen ryttyilemään koko rakettia kiinnittäessä, enkä ole täysin tyytyväinen tikkausten väreihin muutenkaan (lähinnä mietityttää tuo harmaa tuossa päässä). En myöskään miettinyt kunnolla missä järjestyksessä reunatikkaukset kannattaa tehdä, joten niissä on heittoja värin vaihtuessa. Nyt tiedän että ensin olisi pitänyt tikata raketin reunat (liekit tikkasin paitaan itsekseen) ja vasta sen jälkeen tuo valkoinen alareuna... Nooh, tekevälle (ja harjoittelevalle) sattuu ja harjoitus tekee metsurin. Eikös se niin ole?

Ensimmäisiä yrityksiä, onnistumisen iloa ja yhdet housut

Hampaat, hampaat, hampaat. Aina niin ihanat hampaat ovat olleet esteenä ompelupuuhille viimeiset päivät. Juniori huutaa, äksyilee, itkee, eikä nuku kunnolla päivisin (nyt onneksi sentään öisin nukkuu). Mutta tänään, vihdoinkin, pääsin hetkeksi istumaan koneen ääreen ja sain ommeltua yhdet housut sekä kokeiltua aplikointia ensimmäistä kertaa kunnon välineillä.

Housut tein tuosta hauskasta, mutta kenties hiukan sekavasta kankaasta. Kaavan pohjana on käytetty tietenkin Hilleriä, mutta aika paljonkin muunneltuna (onko se nyt enää oikeastaan Hilleri?). Tässä versiossa ei ole takataskuja, etu taskut eivät ole paikkataskut (tällä kuosilla se olisikin ollut huono valinta), kuminauhavyötärö kaitaleen tilalla sekä etukappaleet leikattu yhtenä kappaleena joiden polviin ompelit muotolaskokset. Vuorina käytin loput siitä ärsyttävän löperöstä trikoosta jolla Jaffa-takki on vuoritettu.

Tähän olisi saanut istumaan aika monen värisiä resoreita, mutta päädyin luonnonvalkoiseen sen rauhoittavan vaikutuksen takia ja osittain myös siksi että sitä löytyi kaapista eniten.
 Paidan pariksi olisin halunnut ommella luonnonvalkeasta trikoosta pitkähihaisen johon olisin aplikoinut tuolla kankaalla auton. Mutta kankaidenostolakossa kun olen niin paita jäi vain haaveeksi. Ehkäpä sitten kahden kuukauden kuluttua... 

Sitten siitä aplikoinnista. Kolmea erillaista tukikangasta on varmaankin jo vuoden verran löytynyt kaapista ja vasta nyt sain aikaiseksi kokeiltua. Jotenkin tämä on ollut sellainen asia johon en ollut uskaltanut tarttua ja tämän päiväisen jälkeen ihmetten kyllä miksi näin oli. Pelon pohjana kun ei pitäisi olla mitään järkyttäviä epäonnistumisia, ruttaantuneita kankaita ja lankasotkua kylläkin. Kokeilun tuloksena on tämä...

Trikoolla harjoittelin, koska sillä luultavammin tulen useimmin aplikoimaan. Nyt vaan täytyy vielä yrittää muistaa että kuvat ja varsinkin kirjaimet pitää tehdä peilikuvana. Hieman on vikatikkiä siellä sun täällä, mutta ei siinä suurempia ongelmia ollut. Koneessani (joka on siis jostain vuodelta -84) ei pysty säätämään piston leveyttä eikä pituutta joten ompelin tämän napinläpisiksakilla (kiitos vinkistä jollekin, jostain blogista :)).
Sydän oli ensimmäinen jonka ompelin ja se meni helposti. Samoin I oli suhteellisen helppo vaikka pieni olikin, mutta nuo A-kirjaimien pikkuiset aukot... Niissä olikin sitten haastetta, varsinkin kun en löytänyt läpinäkyvää paininjalkaani (muistelisin minulla sellaisen olevan, mutta en kyllä tässä imetysdementiassa voi mennä vannomaan). Mutta kun otin hitaasti ja välillä nostin paininjalan ylös tarkkaillakseni missä olin menossa, sain niistä lopulta ihan siistit.
Seuraavana kokeilen jotain muita kankaita, velouria nyt ainakin ja joustofroteeta, niitä kun sattuu kaapista löytymään. Onkohan niissä otettava jotain extraa huomioon?