Melkein samiksia.

Tämä on samalla vastaus huomisen haasteeseen, sillä kangas jota näihin käytin on asustanut kaapissa noin kolme vuotta. En ole uskaltanut siitä aiemmin mitään epäonnistumisen pelossa tekemään. Viimeisinpänä siitä piti tulla äitiysmekko, mutta koska paisuin kuin pullataikina, ei kankaan leveys (90cm) antanut periksi. Ihan hyvä niin. En usko että 85 kiloinen, turvonnut ja äkäinen täti noin räväkässä kuosissa olisi ollut mikään ilo silmälle...

Tuo kangas on aivan ihanaa. Sellaista kevyttä villan ja puuvillan sekoitetta, Viyellaa nimeltään ja jostain 60-luvulta kotoisin. Kangas oli uutta ja siksipä aivan loistavassa kunnossa. Kaksi metriä tätä oli ja nämä kaksi mekkoa siitä sain. Jäljelle jäi ainoastaan kapeimmillaan 20cm oleva täyspitkä suikale, jolle pitänee keksiä vielä jotain käyttöä.

Vaikka mekot nopealla silmäyksellä näyttävät samanlaisilta, näihin todellisuudessa tehty kaksi eri kaavaa. Testailin sopivaa mallia kesämekkoon ja lopullisen tuloksen pitäisi olla jotakin näiden kahden väliltä. Punaisen niska tulee alemmaksi, joka on kesällä hikoilun kannalta hyvä. Kun taas violetin yläosa istuu paremmin ja kainaloihin ei tule paksua kangasmöykkyä kuten punaisessa. Ei tulisi punaisessakaan, jos olisin tehnyt yläosasta pari senttiä pidemmän. Se minkä kaavan aivan varmasti lisään on taskut joihin on sitten hyvä keräillä kaikkea aina kivistä apilanlehtiin.

Haaveissa on tälläinen mekko paria Amy Butlerin kangasta yhdistellen Kiitokset vaan Sanille joka minulle ystävällisesti lahjoitti alekupongin.

Etuosiin laitoin kaksi isoa, kuosikankaalla päällystettyä nappia tuomaan lisää ilmettä ja takana käytin kiinnitykseen pieniä päällystettyjä nappeja. Koristelin myös tuon saumakohdan nauhalla ja näin sain piiloon hieman ruman tikkauksen.

Punaiseen käytin Stockmannilta ostettua puuvillapitsiä, kun taas violetti sai seurakseen tummemman sävyisen vintagenauhan.

Ensin ajattelin että myyn näistä toisen pois tyttären valinnan perusteella, mutta niinhän siinä kävi etten raaski, eikä neiti halua kummastakaan luopua. Punainen on tytön suosikki, mutta vain siksi että siinä on pitsiä. Jos olisin ollut violetin pitsin omistaja, olisi se päätynyt suosikiksi. Pienestä se on kiinni.

Funside of the moon - part 2

Juniorin kevät- ja kesätakit alkavat olla valmiita. Muutaman ostotakin lisäksi on nyt kesäksi Norsutakki ja sitten kevääksi tämä uusin tuotos.

Takki tehty samalla kaavalla kuin aiempi norsukin, mutta norsusta poiketen laitoin tähän vuoriksi ohuehkoa fleeceä ja tein Teelikamenttenin takissakin olleet taskut. Eihän tuo vielä niitä käytä, mutta tuovat ihan kivan pikku lisän etukappaleeseen.

Tästä ei tullut niin kiva kuin olin ajatuksissani tehnyt. Kuosia on ehkä vähän liikaa ja tästä tuli  vähän liian kasari. Takin ollessa jo valmis mietin, että olisi pitänyt tehdä hihat yksivärisinä. 

Noh, tehty mikä tehty ja purkamaan en ala. Pitäisi nimittäin purkaa ihan koko takki osiin, hihat kun on tehty kahdesta eri kappaleesta.

Millerin kangas ostettu rapakon takaa ja vuorin fleecen kävin hakemassa Eurokankaan palalaarista. Samalla reissulla ihailin kahta pöydällistä Amy Butlerin kankaita. Ihan kaikki ei ollut Amya, joukossa näkyi ainakin paria Free Spiritin kangastakin. Metrihinta oli muuten aika kova 19,90 joten itse ainkin tilaan jatkossakin Butlerini ja muut ulkomailta. Kirottu olkoon Suomen verotuspolitiikka kankaiden osalta...

Tänään tuli postissa yhtä iiiiihanaa kangasta josta olen haaveillut jo vuodesta 2006. En ole raaskinut tilata, mutta nyt kun sain alella ja Euroopasta niin johan napsahti. Ei se sävy mitä halusin, mutta silti aivan iiiiihanaa... Siitä myöhemmin lisää.