Suprise me with fabric

Meidän ihanassa, ihanien naisten (ja nykyisin myös yhden miehen) ompeluseurassa suoritettiin salainen kangasvaihto. Ideana siis lähettää jollekin tuntemattomalle, tai ainakin melkein tuntemattomalle, kangasta. Ja se tuntematon lähettää taas jollekin muulle ja niin edelleen.
Omasta paketistani tupsahti palanen puuvillabatistia, PaaPiin Raksu trikoota, nappeja ja ihana pitsinen kaulus.

Kissa pissasi trikoon päälle, kaulus katosi mystisesti ja napit otti jompikumpi lapsista.

__________________________________________________

We had a secret fabric swap in my lovely sewing club full of lovely ladies (and nowdays also one man). The idea was to send fabric to someone you don't know, or you hardly know. And that person sends fabric to someone else and so on.
My secret package contained some cotton batiste (or voilé if you prefer), Raksu jersey from PaaPii, buttons and gorgeous lace collar.
My cat peed on the jersey, the collar went mysteriously missing and the buttons got snatched by one of the kids - which one, I really don't know.

Ensin käsittelyyn pääsi siis batisti. Lisätään yhdeksän metriä pinkkiä tylliä, pätkä raitatrikoota ja kolme nappia.
_____________________________________________________

So I went with the batiste. Add nine meters of pink tulle, some striped cotton jersey and three buttons.

Ja sinulla on mekko.
______________________________________________________

And you have a dress.

Tiedättekö, että yhdeksän metriä tylliä tekee helmasta aika muhkean? Ja kun se on rypytetty (missä muuten menee aika kauan), niin on aika paksua ommeltavaa. Jos ette tienneet, niin nyt tiedätte.

______________________________________________________

Did you know that nine meters of tulle makes one very poofy skirt? And when you've done with the ruching (which seems to take forever) it's quite thick to sew through. Well, you know now.

Neiti on tyytyväinen. En ollut yhtään varma millaisen vastaanoton tämä saisi. Tuollaisen kahdeksan vuotiaan mieli kun on yllättävän ailahtelevainen. Tykkäsi napeista, tykkäsi tyllistä, tykkäsi mustan, valkoisen ja pinkin yhdistelmästä. Nappiosuma siis.
Itse huomasin vasta kuvia selaillessa, että tuli sitten ommeltua helma väärin päin. Perhoset lentävät joukolla kohti maata. No, aina ei voi voittaa.

________________________________________________________

Daughter's happy. I wasn't sure how this was going to go as a mind of an eight year old can take a turn quite quickly. She liked the buttons, liked tulle, liked the combination of black, white and pink. Perfect she said.

One thing I didn't notice until scanning through the pictures was the fact that I had stitched the skirt upside down. Now the butterflies are flying straight to the ground. You just can't win every time, right?

Cotton candy party

Ulla-Maj Saarinen ja Viljamin Puoti tekivät sen taas. Kangas jota oli aivan pakko saada ja kangas josta oli aivan pakko tehdä jälleen kerran juhlamekko.

___________________________________________________

 

Ulla-Maj Saarinen and Viljamin Puoti did it again. A print that I just had to have and a print that had to be made in to a party dress.

 

 

Hattarakekkerit on kuosin nimi. Ihanan elävää jälkeä ja ihanilla väreillä. Meillä tässä pinkki, mutta tätä saa myös minttuna (josta tulevaisuudessa lisää).

_________________________________________________________

 

The print is named Hattarakekkerit which translates to Cotton Candy Party. Love the vividness of the lines and the colours. This dress is made of pink colour way, but it also can be found in mint (which you'll be seeing in the near future).

 

 

Meille ei tosiaankaan olisi tarvittu uutta juhlamekkoa, vanhojakin kun on kaapissa ihan riittävästi. Eikä meillä kyllä ole juhliakaan tulossa lähiaikoina. Mutta kuitenkin...

____________________________________________________________

 

We really didn't have any need for a new party dress, as we have quite a few hanging in the closet and there's no partys in the near future. But then again...

 

 

Voihan sitä vaikka käyttää puuhun kiivetessä.
Eikö?

________________________________________________________

 

You can always use it while climbing into trees.

Right?

 

 

 

Tälläkin kertaa käytin sitä ihanaa vintage-kaavaa, jolla on tullut tehtyä lähes kaikki juhlamekot. Tällä kertaa helmaa ei ole vuoritettu muulla kuin tyllillä ja lisäsin sivustalle rypytyskujan. Tässäkin kiinnitys takaa napeilla - ja tulipa myös ommeltua elämäni rumimmat napinlävet. Sen siitä saa, kun pitää liian pitkään taukoa ja onnistuu unohtamaan ompelukoneensa toiminnot.

_______________________________________________________

 

I yet again used the same vintage pattern that I've used in almost all of the party dresses I've made. This time I didn't line the skirt with anything else besides tulle and ruched it on the side with ribbon. Once again it closes from the back with buttons - which are the the worst buttonholes I've ever made. That's what you get for not sewing enough and you forget how your machine works.