Nyt ei ole enää nimeksikään keittiötä. Ei juurikaan tilaa leikata kankaita. Pieni tila ommella. Jotain valmista. Mutta ei mitään keinoa siirtää ompeluksiani tänne...
Olen onnistunut laittamaan uuden kamerani USB-piuhan "talteen" keittiöremontin ajaksi. Vanhan kameran piuha pyöri hyllyssä, sen akku on tyhjä ja laturi tietenkin "tallessa".
Tälläinen pakotettu hiljaisuus ottaa lakon päälle. Kun en voi kunnolla ommella
(koneet samassa tilassa jossa Juniorin pitäisi nukkua, miehen tehdä töitä ja Esikon tanssia/leikkiä/laulaa/pikkukakkostella), en voi siirtää kuvia valmiista töistä koneelle enkä blogata niitä, olen joutunut kankaiden tuijotus kierteeseen. Osa päivistä ja illoista kuluu nettikauppoja selaillessa. Ja voi kuinka paljon on tullut ihania uusia kankaita kauppoihin.
Juuri nyt tekisi niin mieleni ostaa paria (lue kymmentä) ihanaa kangasta. Visiot mitä niistä tulisi ovat täysin valmiit, mutta vielä olisi kuukausi mentävänä. Kuukauden aikana en ole ostanut "ylimääräistä" kangasta (jos kangasta nyt koskaan voi olla ylimääräistä). Ostin ainoastaan vuorikankaan ja palan fleeceä. Esikon takki (johon vuori on) ei ole vielä valmis, mutta fleecen käytin heti ja sain aikaiseksi oikein kivan välipuvun, joka onkin jo päässyt käyttöön näinä kylmenneinä aamuina.
Olen onneksi myös onnistunut tuhoamaan jonkun verran trikoita Juniorin housuihin ja Esikon leggingseihin. Koska ompelutila on todella rajallinen, yritän nyt ommella kaikkea sellaista jonka ompelusta suoriudun tarvittaessa pelkällä saumurilla tai mahdollisimman vähällä lankojen vaihdolla/muulla häslingillä.
Mutta siis... Hiljainen tulen olemaan jonkun tovin. Sitä kuinka kauan hiljaisuutta kestää, en osaa sanoa. Meillä kun keittiöstä löytyi myös pikkuinen yllätys, nimittäin pari viikkoa vuotanut astianpesukoneen poistoletku oli tehnyt kivan pikku vesivahingon kaapistojen alta löytyviin vanhoihin lankkuihin. Tässä nyt odotellaan taloyhtiön vakuutusyhtiön ilmoitusta ja kuivumista ja sitten vielä maalia/kaappeja/lattiaa. Onneksi ei ollut betoniin saakka ehtinyt ja säästyttiin kuukausien kuivatukselta. Toisaalta remontti on yhtiön muissa asunnoissa venynyt reippaasti yli tuon luvatun 12 arkipäivän, joten voi olla että lakko on ohi siinä vaiheessa kun pääsen takaisin kaappiin ja ompelunurkkaani.
Nuppupeitto-projektiin olisin niin halunnut osallistua, mutta jääkaappi estää tällä hetkellä kankaisiin pääsyn, eikä silityskään ole mahdollista. Jos tästä remontista päästään eroon järkevässä ajassa, lupaan tarttua tilkkuihini kiinni ja ommella peiton tai kaksi. Ja jos ei niin onneksi monet muut ovat tarttuneet haasteeseen ja ihania peittoja on lähdössä pienten ihmisten lämmikkeeksi.
