Robe à jupette ja näkemisiin.

Juniori heräsi aamulla kuudelta, valvoi puoli tuntia ja nukahti uudelleen. Minäpä en sitten nukahtanut. Päätin lähteä keittiöön leikkaamaan kankaita mekkoon joka olisi pitänyt tehdä jo viikon alkupuolella, mutta kaapista löytyneen, ei niin kivan yllätyksen, jälkeen oli hiukan muuta ajateltavaa ja pestävää. (Meillä on turkiskuoriasia. Taas. Ja kun vanhassa talossa asutaan, niistä ei luultavasti pääse koskaan eroon, tuonne ne ovat väliseiniin ja lattianrakoihin pesänsä tehneet. Kävin sitten Ikeasta hakemassa muovilaatikota ja nyt olen pessyt kaikki vaatteet kaapeista ja laatikoinut ne. Myöhemmin vuorossa sitten kaikki kankaat joiden pesu, silitys ja viikkaus ahdistaa jo nyt. Ja tämä ei ollut edes ensimmäinen kerta kun jouduin tämän tekemään.)
Mutta takaisin noihin kuviin jotka eivät silmiä hivele... Kyseessä on edellisen postauksen japanilaisesta kirjasta tehty, sen kannessakin oleva mekko, Robe à jupette. Helppo ja nopea tehdä. Pisin aika menee ehdottomasti noiden kanttien silityksessä, tosin helpommalla pääsee jos käyttää valmista, mutta en sattunut löytämään juuri oikean sävyistä.
Kangas "Park slope" malliston "Poppy dot floral" Free Spiritiltä. Kantit jotain peruspuuvillaa. Molemmat kankaat tilattu ulkomailta.

Nyt sitten hiljenen hetkeksi. Lähdetään tänään illalla yöjunaan ja huomenna herätään Oulussa. Käyn Metsolasta hakemassa hiukan kankaita ja pyörähdän muutenkin vinkatuissa paikoissa (kiitos Muruhuttu ja Sani). Sieltä sitten mökin rauhaan hetkeksi jonka jälkeen palaan mahdollisesti tarmoa täynnä ja muutamaa kangasta rikkaampana (ja muutamaa satasta köyhempänä).

Juniorille täydennyksiä

Ompelu ei ole oikein maistunut näillä helteillä. Suurin syy liian kuuma ompelutila ja heti toisena penkkiin tarttuminen joka kiristää hermoja. Muiden ompeluita olen kyllä iltaisin käynyt kurkkimassa ja sain sitten eilisen illan aikana itseni istutettua koneen ääreen. Enkä edes tarttunut kiinni...

Valmiiksi sain kaksi helleasua jotka on todettu todella hyviksi. Muokkasin aiemman postauksen mallia parempaan suuntaan. Nyt ei tarvitse taistella liian lyhyiden neppareiden kanssa kun jätin kanttauksen haaroista pois. Samalla tuli myös lisää tilaa vaipalle.
Apinat Myllymuksuilta ja pöllöt Sampsukalta. Resorit ostettu joskus jostain. Haaroissa ja olalla KAMin nepit.

Sain myös valmiiksi kolme M-koon "Futsia". Näissä sisällä coolmaxia kun fleece oli päässyt loppumaan. Hiukan haittaa tuo sisus, se kun saa nuo jalanteiden reunat tuntumaan kovilta. Fleecehän hiukan pehmentää reunoja.
Ompelin myös kaksi Wee Wekaa, mutta poika on taas kasvanut niin paljon ettei S-M kokoa pysty enää käyttämään ilman että "työmiehen vako" vilkkaa. Harmittaa kun laitoin niihin ne fleecen loput.
Pulit Royal kestoilta, coolmax taas ostettu muistaakseni Kangastukusta.

Ensi viikolla lähdössä pohjoiseen ja en malta odottaa että pääsen liveostoksille Metsolaan. Ennen matkaa pitäisi myös ommella pari mekkoa ja paitaa. Toivotaan edes yhtä sateista päivää jolloin saisin ne aikaiseksi.

Vikatikki ja uusi hame

Eilisen päivän aikana sain korjattua yhden puoli vuotta sitten tehdyn mekon joka meni silloin täysin metsään ja täysin omaa tyhmyyttäni. Kaavana käytin yhtä vintage kaavaa 60-luvulta enkä lähtenyt muokkaamaan sitä ollenkaan. Se olikin sitten suuri virhe, eipä nimittäin käynyt mielessäkään että kaula-aukko on hiukkasen pienempi noissa vanhoissa vaatteissa ja hihat istutettiin silloin korkealle...

Alunperin mekossa oli siis liian pieni kaula-aukko, eikä neiti sitä halunnut käyttää koska se ahdisti. Samoin kättä ei meinannut saada nostettua ylös. Kaavan on ilmeisesti suunnitellut joku jonka mielestä lapsien pitää olla hiljaa ja istua aloillaan.
Aamupäivä meni mukavasti ratkoessa kaulan muotokaitaletta irti. Onneksi olin tehnyt sitä leikatessa mittavirheen eikä se ollut joutunut ylimmän napinläven alle, jos niin olisi käynyt olisi kankaasta tehty hame jossa on nappeja ;) Koko mekkoa en jaksanut lähteä purkamaan, joten kaula-aukon uudeleen muotoilu oli hiukan kinkkistä, mutta onnistuin kuin onnistuinkin siinä.

Lopputulos ei näytä yhtään kaavan mekolta jossa oli pussihihat, mutta nyt se onkin kiva liivimekko. Kangas Alexander Henryn "Very berry".

                                     Takana koko mitalta päällysteyt napit.

Ja sitten se hame... Aiemman postauksen kaavalla joka löytyy tuosta ihanasta japanilaisesta kirjasta. Tällä kertaa laitoin rypytyksen molemmille puolille ja tuplana. Tosin sitten kun hame oli valmis tytär ilmoitti ettei haluaisi rypyttää sitä ollenkaan. Ihan mukavalle näyttää vaikka ei rypytä, koska nauhat jäävät kivasti heilumaan tuulessa :) Kankaana "Hello Kitty-mekon" jämät.
Seuraavana vuorossa olisi tuo kannen mekko jos vain löytäisin oikean sävyistä vihreää kangasta...

Nyt meillä on Picnick joka päivä

Kävin tänään Eurokankaassa hakemassa kaksoisneulaa katkenneen tilalle, enkä tietenkään voinut olla katselematta hiukan muutakin. Pyörin sisustustekstiilien seassa ja silmiini osui jotain tuttua. Mietin hetken aikaa ja tajusin että sehän on Marianne Westmanin Rörstrandille aikoinaan suunnittelema Picnick. 
Rakastan Westmanin astioita ja vaikka keräänkin toista astiasarjaa oli ihan pakko ostaa tätä keittiöön verhoksi. Eikä muuten ollut paha hintakaan, vain 16,90e/m!!
Tällä hetkellä meillä on ikkunassa Maija Isolan "Tori" kappana eikä se sovi yhtään keittiön väreihin. Eikö se ole tarpeeksi hyvä syy ostaa tälläistä herkkua?

Sain tänään itseni tyytyväiseksi tuon kankaan lisäksi vihdoin valmistuneella imetysmekolla. Näillä helteillä olisi ollut tarpeen jo aiemmin. Kankaana aiemman postauksen Elysian englantilaiselta Libertylta.
Kaava mekossa omasta päästä ja hiukan meni vikaan. En omista sovitusnukkea (ainakaan vielä, toiveissa ollut jo kauan), en tykkää tehdä koeversioita, eikä itsensä päälle ole kovin helppo sovittaa. Voitte varmasti myös uskoa että miehestä eikä tytöstä ole tässä asiassa apua.
Sain tuhottua mekkoon kaksi täyttä rullaa kuminauhalankaa ja hiukan kolmannestakin. Takana on koko yläosassa smokkirypytys, edessä ainoastaan Boob-tyylisen luukun reunoilla.

We all live in the...

                                              ...brown submarine?

PikkuVeikan kesäpuvuston ensimmäinen osa on valmiina. Kankaana Samspukan sukellusvenettä joka tilausvaiheessa vaikutti ihanalle, ompeluvaiheessa mietin että nyt riittää kyllä kelta-ruskea ja valmiina taas palasin ihanaan. Kaava oma, joskus jostain potkuhousuista muokattu. Resorin tilasin myös samasta paikasta ja sitten ompelun aloittaessa huomasin vieressäni metrin verran aiemmin ostettua resoria täysin samassa sävyssä. Oikeasti, pitäisi kyllä katsoa kaikki kasat läpi ennen tilauksen laittamista jospa sitä sattuisi jo löytymään jostain. Kankaat kun pursuaa kaapista ulos välillä liian villin napsusormen johdosta, enkä tunnu muistavan mitä kaikista tuoleilla, pöydillä ja hyllyillä olevista pinoista löytyy.

Lahkeensuut lepertää jotenkin ärsyttävästi, mutta ehkäpä ne pesussa siitä korjaantuu. Vastaavia haalareita on leikattuna eri kuoseissa (mutta menin katkaisemaan ainoan kaksoisneulani enkä ole sitä toista vieläkään löytänyt), joihin teen sitten nuo lahkeet eri tavalla. Maanantaina täytyy heti ensimmäisenä lähteä kaupasta neula hakemaan. Tiistaiksi on jo luvattu sadetta (ei tietysti täysin voi siihen luottaa), joten olisi aikaakin ommella.
Neppien kanssa meinasin menettää hermoni, joten jos joku tietää mistä Suomesta saa KAM-neppejä pidemmällä piikillä niin otan tiedon innolla vastaan.

Lomalta paluu tapahtuu aina hitaasti

Tässä ollaan oltu kotona jo hyvän aikaa, mutta mitään en ole saanut aikaiseksi. Ilmat on tietysti yksi syy, samoin kuopuksen matkalla saama flunssa ja suurimpana kaikista... Jalkapallon MM-kisat. Itse ei ole tullut kauheasti katseltua, mutta en ole saanut miestä katsomaan lapsien perään jotta olisin koneelle päässyt.
Kuopion kangaskaupat jäivät tällä reissulla tarkistamatta. Tarkistan ne sitten seuraavalla matkalla jolloin pääsen myös Oulun Metsolaan. Pelottaa jo valmiiksi kuinka paljon saan rahaa kulumaan ja kuinka monta pakettia joudun siltä reissulta kotiin lähettämään.

Tänään päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja onnistuinkin tuhoamaan kaapista kaksi kangasta pois. Tosin lomaillessa onnistuin hankkimaan sinne kuusi lisää, mutta mitäpä sitä tekisi sairaan lapsen kanssa jos ei sormella napsuttelisi tilaa-nappia.

 

 Kankaat muuttuivat päivän aikana oikein mukavaksi mekoksi. Molempia kankaita oli hiukan nihkeästi eikä tähän tullut niin hulmuavaa helmaa kuin olisin halunnut. Mekon omistajaa ei kapeus haitannut ollenkaan vaan varsin tyytyväinen oli tämän saadessaan.
Kaava omasta mekon kaavasta muokattu. Eli vaihdettu vetoketjun tilalle napit koko pituudelta, sekä jätetty päällä oleva kangas vuoria lyhyemmäksi. Tyttären rakastama Hello Kitty sopii mekon sävyyn mainiosti ja pääsikin sitten koristamaan selkäpuolta. Vuorin helman kanttasin sydämillä.
Ei koskaan pitäisi muuttaa suunnitelmia kesken ompelun... Alunperin tähän piti tulla yläosaankin pilkkuja. Muutin sitten suunnitelmiani koska punainen näytti kokeiltuna paremmalta. Enpä sitten ommelessa päätöstäni enää muistanut ja jouduinkin aina ikäviin purkutöihin. Tällä imetysdementialla pitäisi aina kirjoittaa ylös mitä on suunnitellut ja mitä on jo tehnyt että osaisi hoitaa homman loppuun saakka ilman ongelmia.

Kohta loppuu MM-kisat ja ehkä sitä vettäkin taas tulisi taivaalta. Suunnitelmissa ommella kunnolla kankaita pois. Suurin ongelma kankaiden "tuhoamisessa" aikataulutuksen rinnalla on se etten halua tehdä samasta kankaasta kovin montaa vaatetta tai vaippaa. Tuollaisten mini-ihmisten vaatteisiin kun ei meinaa saada niitä tarpeeksi nopeasti tuhottua ja 150cm kankaasta saa aika monta T-paitaa koossa 68cm.