My very first

Siitä on jo aikaa, kun lupasin itselleni opetella tilkkutöitä. Jotenkin olin aina kammonnut niitä, koska saumojen tulisi kai olla suoria...

____________________________________________________

At some point I made a promise to myself to learn how to quilt. For some reason I've always found them dreadding, something to do with stitching a straight line I suppose.

Mutta päätin nyt kuitenkin kokeilla. Kankaat hankin jo kauan sitten ihan tätä varten, mutta se uskallus tuli vasta muutama kuukausi sitten, jolloin ompelin päällisen.

_______________________________________________________

I decided to give it go anyway. I bought the fabric long time ago just for this, but the courage wasn't found until a few months back when I made the upper part.

Saman kokoiset neliöiden leikkaus ei ollut kovin helppoa ilman leikkuria ja alustaa, joten niihin kannattaa kyllä ehdottomasti sijoittaa, jos näitä haluaisi useamman tehdä. Itse en vielä tiedä jatkanko tällä tiellä, vai jääkö tämä yhden kerran kokeiluksi.

Fleece ei kyllä ole paras mahdollinen takapuoli, koska se venyy ja vanuu. Olisi ehkä toiminut alkuperäisessä suuunnitelmassa, jossa läpitikkaus olisi tehty ennen reunojen kanttausta. Mutta koska en onnistunut mistään Helsingistä löytämään oikean sävyistä harmaata (tai keltaista), jouduin tekemään peiton kääntämällä ja laitoin reunaan keltaisen terenauhan. Näin ollen tätä ei siis ole tikattu ollenkaan - onko se silti tilkkupeitto?

_______________________________________________________

Cutting even squares was a challenge without a rotary cutter. I haven't decided if I'm going to make any more of these, but if I am - I definitely need to buy me one of those.

And let me tell you - fleece isn't the best possible backing as it tends to stretch. It might have worked if I had been able to do my first choise which was stitching it together and binding it with gray or yellow. Wasn't able to find either one in the right shade from Helsinki, so I had to do this with stitch & turn. Luckily I had yellow piping in my stash (still not the right shade) that worked out great.

Tästä näkee kuinka fleece tarttuu puuvillaan ja peitto rypistyy. Tällä hetkellä en välitä, koska minulla on voittajaolo tämän valmistumisen ja itseni voittamisen johdosta. Edes se, että onnistuin ompelemaan koneella sormeeni (ensimmäinen kerta muuten) ei haittaa kun tätä katselee.

_____________________________________________________________

See, it's a bit wobbly as the fleece is sticking to the cotton. Right now I don't care as I feel like a winner after finishing this. Even the fact that I stitched my finger with a sewing machine (the first time ever for me) can't get me down.



Downsizing

Armeijan vihreä (eli khakin vihreä) on aina ollut yksi suosikkiväreistäni. Vaikka sitä on juuri nyt vaatekaupoissa joka puolella, ei sitä meinaa kankaana löytyä kotimaisista kaupoista. Väri on myös erittäin käytännöllinen - ei pienet likatahrat haittaa.

Viime syksynä halusin tehdä Juniorille parkan, koska mieleistä ei löytynyt kaupoista, ja koska kangasta ei myöskään löytynyt, päätin purkaa miehen vanhan Viron armeijan parkan osiin ja ommella siitä pienemmän version.

______________________________________________

Army green has allways been one of my favourite colours. Even though you can find it in allmost every single clothes store you go to, it wasn't visible in any fabric stores. At least not in Finland.

Last fall I wanted a parka for The Boy. I searched shops but wasn't able to find one I liked. Then I make it myself, I thought, but couldn't find the fabric. My last chance was hubby's old army surplus coat which I ended up tearing apart and downsizing it to fit my son.

Takin kangas oli paikoitellen jo kulunut puhki, mutta onneksi talon miehillä on reilusti kokoeroa ja pystyin kiertämään reikäiset kohdat helposti.

______________________________________________

As the coat was old, it also so very well worn. There were few holes here and there, but as the guys in this house have some what big size difference I was able to work around them.

Tein takkiin irroitettavan vuorin käsittämättömän pehmeästä teddystä. Näin takkia voi käyttää jo nyt. Hihoihin käytin tavallista tikkivuorta pukemista helpottamaan.

Kiinteäksi vuoriksi päätyi hauska kawaii-puuvilla, joka sopii takkiin sävyiltään täydellisesti.

______________________________________________

The coat has a detatchable lining made from super soft teddy that will be used in the colder days (and they're still pretty cold here). The inner lining I made from this funny kawaii cotton.

Käytin takissa vanhoja ompeleita niin paljon kuin mahdollista. Esimerkiksi taskut ovat alunperin olleet rintataskut ja nepparilistaa en lähtenyt purkamaan, nepparit ovat kyllä uudet.

_________________________________________

I used the original features as much as possible. Pockets are really chest pockets and all I had to do with them was sewing couple of stitches so they wouldn't be too deep.

Lämmin vuori tulee todellakin tarpeeseen. Tänäänkin, vaikka aurinko paistoi, kylmä meni luihin ja ytimiin kovan tuulen vuoksi. Silti, ihanasti on jo osa lumista sulanut ja lumiukostakaan ei paljoa ole enää jäljellä.

_____________________________________________

The teddy lining sure is good. Today, although it was sunny we would have frozen because of the wind was blowing so hard. But still, the spring will come. There's quite a bit of snow left but it's melting away as you can see from the pile of snow that once used to be a fine snowman.