Sadepäivien iloja

Ilmat olleet niin ihanat ettei ole ehtinyt koneella istumaan. Mutta nyt kun ollaan menty heikompaan suuntaan olen saanut ommeltua jo jonkun aikaa leikattuna olleet kankaat paidoiksi esikoiselle.

Hirviötrikoon saapumisen olinkin jo ilmoittanut ja nyt se vihdoinkin päätyi paidaksi. Tässä pitkähihainen versio, koska se syksykin tulee taas joskus. Olisin tehnyt myös hihat kokonaan hirviöistä mutta kankaassa oli ikävä virhe keskellä, eikä molemmista hihoista olisi siten tullut kauniita. Mutta hei, tämähän on näinkin hieno.

Tein myös lyhythihaisen koska se kesä tulee ennen sitä syksyä. Kangas on valitettavan löperöä joten kestävyys ei ole ihan varmaa. Kuosi on kuitenkin mahtava ja tämän valmistuttua tuntui ettei kaikki ne sadat (ellei jopa tuhannet) eBayssa vietetyt tunnit olleet sittenkään ihan turhia.

Tämä Stenzon trikoo oli neidin oma valinta. Yllätti täysin koska se ei ole vaaleanpunainen tai punainen tai pinkki, eikä siinä ole barbeja tai prinsessoja... Onneksi.

Ja tälläinen siitä tuli. Esikoinen tykkää kovasti ja haluaa lisää paitoja ja mekkoja samasta kankaasta. Se taas ei tuota ongelmaa koska ostin tätä kerralla melkein kaksi metriä ja tuollaisiin 110cm vaatteisiin ei paljoa kangasta  kulu. Kaikkien paitojen kantit ja pitkähihaisen hihat on Hilcon interlockia.

Posti toi tänään myös kangasta lisää vaikka mitään ei pitänyt tilata. Mutta pakkohan se on kun kaapissa on pääasiassa tyttömäisiä kankaita (5 vuotta ommeltu pelkästään tytöille), eikä mies anna pikkuveljen pukeutua pinkkeihin ruusuihin. Ties minkälaisia traumoja siitäkin jäisi... Ehkäpä seuraava kirjoitus on sitten pienen miehen vaatteita. Kankaat tuli Metsolasta ja ovat kyllä hienoja.

Huh, huh hellettä

Viikonloppu on ollut ilmojen puolesta ihan mahtava ja samanlaisena on luvattu jatkuvan. Ihanaa.
Tai sitten ei, kun ei ole mitään päälle pantavaa. Vanhat vaatteet ei todellakaan mene päälle ("muutama" raskauden jättämä lisäkilo löytyy vartalosta), eikä niissä kyllä oikein pysty imettämäänkään. Pitkähihaiset paidat ei nyt innosta ja se ainoa imetytoppi tuntuu ja näyttää makkarankuorelta.

Ratkaisuna ongelmaan oikein kesäinen imetystoppi omasta päästä rakennettuna. Yläosa toimii kuten Boobitkin ja helma peittää oikein mukavasti kaiken ylimääräisen vyötäröltä. Smokkirypytys antaa periksi ja kunhan tässä kilot karisee, ei tätä tarvitse jättää kaappiin sopimattomana. Kuminauhalanka pääsi loppumaan kesken joten jouduin lyhentämään päällimmäistä osaa. Menee kyllä noinkin mutta hieman pidempänä olisi mukavampi. Kaikissa reunoissa rullapäärme kun vihdoinkin löysin sen levyn... nyt kun löytyisi vielä se kaksoisneula jonka tiedän omistavani niin olisin onnellinen.
Malli niin loistava että näitä rakentelen lisää... myös mekkoina. Heti huomenna käyn hakemassa ainakin neljä puolaa kuminauhalankaa ja ohutta puuvillaa vuorikankaaksi niihin mekkoihin. Ja nyt en kyllä yhtään liioittele.

Kangas jälleen kerran Eurokankaan palalaarista. Ne laarit ovat ehkä pahin viholliseni kaapin tyhjennyksessä. Viimeksikin piti käydä hakemassa ainoastaan vetoketju ja palasin kaupasta tämän ja kolmen muun kankaan kanssa... Toivotonta.

Viikonlopun tuotoksina myös kolme tsi-fuzzia. Niistä ei nyt kuvia saatavilla koska menivät suoraan käyttöön ja tyypilliseen tapaan saivat kunnon kasteen. Mikähän siinäkin on? Poika kun tuntuu aina panttaavan kunnes saa ihka uuden vaipan päällensä ja antaa sitten kaikkensa. Noh, käytettäväksihän ne on tehtykin.

Non-non-nonparelli

Kauniista ilmasta huolimatta ahkeroin tänäänkin koneella. Nyt valmistui Ottobren 1/10 Nonparellit täyspitkänä mallina. Oikeat onnenpäivähousut tytön omien sanojen mukaan.
En muistanutkaan kuinka paljon inhoan vetoketjuhalkion tekemistä. Mutta koska malli on hyvä niin täytyy vain päästä siitä yli, ja eikös se harjoitus tee mestarinkin. Vielä ovat hiukan pitkät, mutta koska näissä on kuminauhat lahkeensuissa ei tuo pituus haittaa.

Kankaana Hilcon kukallinen finecord, joten ovat kesähousut. Kangas on niin ohutta että syksyä ja talvea ajatellen pitäisi vuorittaa, paksumpi kangas kun ei laskeudu taas näin nätisti.
Kesäksi teen kyllä useammat caprit tätä kaavaa käyttäen, kankaana ajattelin testata pellavaa ja ohutta farkkua.

Vaippoja ja kesämekkokokeilu

Tänään  Eva oli yllättävän hyvällä päällä ja sitä mukaa minäkin suhteellisen tuottelias.

Kuopus kaipaa kipeästi taskuvaippoja kun hahtuvat osoittautuivat sopimattomiksi ja niitä sainkin valmiiksi neljä kappaletta.

Ensimmäinen tehty siskon vaipatuksessa suosikiksi nousseella Wee Wekan kaavalla. Ulkona Myllymuksujen apina-pul ja sisällä coolmaxia. Vaikka kaava toimi isosiskolla, ei se toimi pikkuveljellä. Malli on huono vielä tuollaiselle pikkuvauvalle, mutta palaan tähän kaavaan varmasti siinä vaiheessa kun poika kasvaa ja ainakin viimeistään kävelemään lähtiessä.

Seuraavaksi päädyin kokeilemaan vanhan kunnon Fuzzin kopioimista. Esikoisen kanssa jäi Fuzzit käyttämättä fleecestä johtuen ja loppujen lopuksi meillä ei voinut olla vaipassa mitään kuivaliinakangasta. Nyt testissä coolmax ja ulkona kaapin perukoilta löytynyt 1mil pul.

Tässä neppeinä KAMin apinanepit. Vaipan malli tuntuu sopivalta joten näitä taidan tehdä lisää.

Sitten päädyin tekemään kaksi S-kokoista klassikkoa. Kaavana siis Suuren Käsityölehden kaava vuodelta 2005, joka on kyllä kokenut melkoista muokkausta isosiskon vaipatuksessa ja muokatulla kaavalla nämäkin on tehty. Ulkopinnoissa pul ja sisällä bambujoustofrotee. Neidin, jonka suuri suosikki on "Olipa kerran elämä", mielestä oikeanpuoleisessa vaipassa on verihiutaleita ja kieltämättä niiltähän ne vähän näyttääkin.

Tänään päätin myös kokeilla omaa  kaavaani kesämekoille joille on aina tarvetta.

Kaava on melkein täydellinen ja muutamilla pienillä muutoksilla siitä sellainen tuleekin. Kankaana käytin Hilcon puuvillaa jota kaapista löytyy tämän mekon jälkeen vielä yli kaksi metriä, sekä Eurokankaan palalaarista löytynyttä pinkkiä puuvillaa. Malli on suunniteltu yhdelle toiselle kaapin kankaalle jota on juuri mekollinen, enkä siis uskaltanut sille lähteä kaavaa kokeilemaan.

Laskoksia tehdessä käytin jopa neulaa ja lankaa. Siis minä harsin! Tekniikka jota olen tainnut toteuttaa viimeksi ompelukoulussa ja siitä on jo ihan reilusti aikaa. Täytyy kyllä todeta että niistä tuli paljon siistimmät kuin mitä olen saanut ilman harsimista aikaiseksi, joten ehkäpä minusta tulee vielä intohimoinen harsija... hiukan sitä kyllä epäilen. Taakse oli alunperin aikomuksena laittaa napit alas asti, mutta päädyin tässä kokeiluversiossa vetoketjuun aikaa säästääkseni. Se ensimmäinen oikea mekko tehdään sitten napeilla.

Syntymäpäivämekko

Tänään sain valmiiksi projektin joka oli muhinut päässä yli neljä vuotta. Kangas odotteli kaapissa tyttären kasvamista jotta mekolle tulisi pidempi käyttöikä, suurimmat kasvupyrähdykset kun ainakin hetkellisesti menneet ohi.
Imetysdementian surkastuttamilla aivoilla sain kahdesti ommella helmankäänteen ja Evan kieltäydyttyä rypyttämästä kangasta, jouduin turvautumaan Framiloniin saadakseni tasaisen rypytyksen. Silti olen tyytyväinen lopputulokseen.
Mekko on kauttaaltaan vuoritettu jotta pikkuhousut eivät loista läpi, eikä kangas itsessään brodeerattuine kukkineen olisikaan tuntunut kovin mukavalle paljasta ihoa vasten. Selän puolelle päädyin sinne alunperin suunniteltujen nappien sijaan ompelemaan vetoketjun. Yllättävän nopeasti tämäkin valmistui ja tälle kaavalle löytyy varmasti käyttöä myöhemminkin.

Neiti ihastui kyllä mekkoon, mutta silti haluaisi laittaa aina niin ihanan, polyesterisen prinsessamekkonsa päälle syntymäpäiväjuhliinsa. No, aina ei voi voittaa... Voimakastahtoisen 5-vuotiaan kanssa itse asiassa aika harvoin.

Tarkoitus oli tänään käydä trikoiden kimppuun, mutta kaksoisneula on kadoksissa. Tiedän sellaisen omistavani ja tiedän että se on paketissaan, mutta sitä en tiedä missä neula on. Ja ilman sitä ei huvita trikoita oikein ommella. Muistan sen nähneeni, mutta en muista  missä. Ihanaa tämä imetysdementia.
No, mekon lisäksi sain sentään jotain muutakin valmiiksi... edellisen postauksen tyynynpääliset saivat kaverikseen kaksi samanlaista. Huomiselle luvassa kankaiden leikkuuta ja ehkä pientä ompeluakin. Katsotaan mihin aika riittää...

Postiluukun kolinaa

Tänään tuli jälleen kerran postissa kankaita, vaikka pitäisi saada niitä kaapista pois. Puollustuksekseni sanottakoon että nämä tilattiin ennen kun tuhka seisautti lentoliikenteen ja saapuivat siis vasta nyt.
Ompelemaan en tänään ehtinyt kaikkien juhlavalmistelujen lomassa. Mutta ehkäpä saan äitienpäivälahjaksi aikaa...



Tähän Sandersonin kankaaseen rakastuin ensi näkemältä, kuosi on nimeltään Dandelion clocks. Aiemmin olin onnistunut löytämään halvalla vajaan metrin palan kyseistä kangasta ja siitä ompelin keittiön sohvaa varten tyynyt. Kuten kuvasta huomaa, vain tyynyjen etupuolet on kuosissa. Takapuoleksi ompelin samaa pellava-puuvillasekoitetta mitä löytyy sohvan istuintyynystäkin. Nyt siis sain tätä parin tyynyn verran lisää aikomuksenani tehdä jo olemassa oleville tyynyille kaverit.
Tällähän voisi myös tapetoida seinät jos haluaisi ja törmäsin kuosiin myös uudessa muodossa... Sanderson on saanut voikukkansa myös astioihin! Aivan ihanat minusta ja ainoana ongelmana noiden hankinnassa näen astioita jo valmiiksi täynnä olevat kaapit.


Sain myös toisen paketin Englannista joka sisälsi Libertyn ohutta puuvillaa mekon verran Elysian kuosilla. Tästä oli tarkoitus tehdä itselle kesäinen imetysmekko. Nähtäväksi jää onnistunko siinä halutulla tavalla.
Se mitä Libertyn kuoseissa rakastan on niiden historia. Monet kuoseista on suunniteltu 1900-luvun alkupuolella ja niistä on nyt saatavilla uusintapainoksia. Kyseinen kuosi on ollut alunperin tuotannossa 1910-luvun lopussa ja 20-luvun alussa. Taidanpa siis tehdä mekon jotain vintagekaavaa mukaellen.


En malttaisi odottaa että pääsen taas ompelemaan pidemmäksi ajaksi kuin puoleksi tunniksi kerrallaan. Tällä hetkellä se on täysi mahdottomuus, mutta vähän ajan päästä ehkä helpottaa... toivottavasti.

Uutta kangasta kaappiin ja vähän sieltä poiskin

Tänään on kuopuksella ollut melkoinen sylittelypäivä, enkä siten ehtinyt ompelemaan niin paljon kun oli ajatuksena. Kaappia katsellessani tajusin siellä olevan lähinnä "tyttökankaita". Onhan se tietysti ymmärrettävää kun esikoinen on tyttö, mutta luulin olleeni kovinkin sukupuolineutraali kangasvalinnoissani. Ilmeisesti tytön kasvaessa olen itsekkin kasvanut neitimäisempään makuun. Täytynee hiukan tasapainottaa jos kuopuksellekin haluaa jotain ommella.

Vaikka päivä on ollut täynnä sylittelyä ja huonoja unia, ehdin silti ompelemaan yhden hameen.
Tällä mallilla taidan tehdä enemmänkin, oli nimittäin neidin mieleen.


Pallokangas ostettu talvella ja yllätyksekseni löysin kaapista saman sävyistä kangasta joka oli seisonut siellä vähintäänkin kolme vuotta.

Postineiti toi tänään lisää kangasta kaappiin, koska kangasholistina en välillä osaa olla ostamatta niitä kaikkia ihania kankaita joita näen. Kaappiin ne eivät enää mahdu, joten pääsevät heti leikkuupöydälle.

Tämän hauskan hirviötrikoon ostin alunperin pikkuveljeä varten. Mutta kankaan saavuttua huomasin että hirviöt ovatkin tyttöjä rusetteineen, joten eiköhän tästä sitten tule isosiskolle paitoja.




Näistä Free Spiritin kankaista olisi tarkoitus tehdä neidille kesämekko. Kuten myös niistä kymmenistä muista kaapin kankaista. Tyttö on melkoinen prinsessa niin mekkoja tarvitaan, varsinkin kun prinsessa ei ole sieltä kaikkein siisteimmästä päästä.

Projekti alkaa...

Kevät tuli ja samalla tuli tarve tyhjentää varastoja. Osan laitoin myyntiin, mutta paljon oli sellaista mistä en vain kyennyt luopumaan, astetta pahempi hamsteri kun olen. Tarkoitus oli tällä kirjoittamisella töniä itseäni hommiin. Nyt äitiyslomalaisena, on taas aikaa hetkinen siellä ja toinen täällä.

Tästä se lähtee. Se suuren suuri projekti jonka tarkoituksena on muuttaa jopa vuosia kaapissa seisoneet kankaat joksikin ihanaksi. Kuvassa kangaskaappini kevätsiivouksen kokeneena.

Ylhäällä lähinnä sisustuskankaita, joskin muutakin on sekaan eksynyt. Keskimmäisellä hyllyllä lähinnä puuvilloja joiden takana lisää kangasta. Alahyllyllä toisessa laatikossa tilkkuja ja toisessa vaippakankaita, laatikoiden päällä vielä lisää vaatekankaita.
Ja lattialla sitten kaksi laatikkoa täynnä trikoota ja yksi täynnä villahousulankoja. Näiden lisäksi juuri tänään saapui postissa lisää kangasta joka ei taida edes kaappiin mahtua, sekä leikkuuta odottamassa pieni kasa erilaisia vaippakankaita.

Kaapin ovi on taas täynnä vintagekaavoja 40-luvulta alkaen. Niin naisille kuin lapsillekin...
Näillä eväillä luulisi jo jotain saavan aikaan.



Apulaiseni tähän massiiviseen projektiin ovat...
















Eva Economic 590

Äitini vuonna -84 kotimyynnistä hankkima kone. Tällä on ommeltu allekirjoittaneelle vaatteita alushousuista lähtien.
Evasta on kasvanut aivan oikea diiva, johon ei huonona päivänä kannata koskea





















Singer Ultralock

Tämä on myös perintökalu jostain 90-luvulta. Ja kuten Evallakin, diivailua havaittavissa.





Toivon että viihdyt mukana ja kommentoit jos siltä tuntuu.