T-paitoja tiistaille, eiku maanantaihan se on... (eli haaste osa 3)

Kankaat eivät meinaa millään tuhoutua. Johtuneeko suurista varastoista, vai siitä että tekee pieniä vaatteita? Tuntuu että vaikka kuinka ompelee niin kankaiden määrä laatikoissa on vakio... Tietysti jos olisi aikaa enemmän, ei olisi lapsia, ei tarvitsisi syödä, tai nukkua, siivota tai huolehtia omasta hygieniastaan niin saattaisi saada nopeammin tilaa. Mutta ehkäpä elän kuten tähänkin asti, kaatuvien kangasvuorien keskellä.

Eilisillan pikaisena surautuksena sain kuitenkin valmiiksi neljä t-paitaa Juniorille. Kesää varten ommeltu, mutta ovat jo nyt sopivia käytettäväksi. Pituus tulee varmasti riittämään vielä kesälläkin, mutta leveydestä en ole ihan varma. Kaikki riippuu siitä kuinka paljon poika oli ajatellut kasvaa leveyttä. Ruokaa ainakin uppoaa sitä tahtia että vähän jännittää... Toisaalta Juniori on sellainen elohiiri joka ei paikallaan kovin montaa sekuntia kerrallaan pysy, että kovin suurta kasvua en vatsanympärykselle veikkaa. Vaan eipä sitä koskaan tiedä. Itse ajattelin tehdä päinvastaista ja päästä näistä raskauskiloista eroon. Vuoden alusta tippunut jo 5kg. Vielä olisi 15kg jäljellä edeltäviin lukuihin, mutta kymmenenkin kelpaa.

Jos teksti töksähtelee ja on sekavaa, niin se johtuu vain ja ainoastaan siitä että Juniori on kovasti puskemassa itseään koneelle. Meidän tuleva koodaaja...