keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Haasteellinen tunnustus

Jälleen kerran vastaan täältä sairastuvalta. Tällä kertaa olen sentään itse pysynyt terveenä, kuten on myös lapset. Isoin lapsi (lue: mies) on sairaana ja kahden aktiivisen muksun kanssa päivät ovat olleet aika täynnä kaikkea muuta kuin ompelua tai tietokoneella hengailua. 
Olen jo joku aika sitten saanut tunnustuksen Kaikki yhdest Koo'st Koo:lta ja ompeluhaasteen Lumiketun kolon Lumiketulta. Ja jostain muualtakin tuli joku tunnustus, mutta koska nämä flunssat ja vatsataudit tuntuvat vieneen viimeisetkin rippeet toimivasta muistista, en muista mistä, enkä sitä nyttemmin edes löydä. Saa muistuttaa ken muistaa itse sellaisen minulle antaneen.
Aloitetaan ompeluhaasteella.
Esittele blogissasi sinulle mieluinen, rakas tai tuikitarpeellinen ompelutarvike. Pelkkä kuvakin riittää, mutta ainahan on kiva kuulla, miksi valitsit juuri kyseisen esineen."
Lisäksi toivotaan kuvaa ompelutilasta.
 
Minulla ei varsinaisesti ole mitään rakasta tai mieluista, mutta löytyy kaksi asiaa joista en luopuisi. Tai no, toisesta voisin ehkä luopua, mutta toisista en mistään hinnasta.
Fiskarsin kangassakset sain lahjaksi joskus vuosia sitten äidiltäni. Siihen asti leikkasin samoilla saksilla joilla hoidettiin muutkin talouden saksittavat (ja kun näihin lukeutui miehen puolelta myös rullalaudan gripit, voitte kuvitella kuinka hyvin niillä leikkasi kangasta). En luovu.
Toinen on sitten saksien alla näkyvä ompelulaukku/salkku/laatikko. Sekin lahjaksi saatu mieheltä sekä tyttäreltä ja ihan heidän omasta ajatuksestaan. Mukavasti saa pikkujutut järjestykseen. Ei tosin ole tällä hetkellä järjestyksessä, Juniori kun on keksinyt kuinka sen lukot avataan ja on iloisesti käynyt sotkemassa kaiken sisällön.
Ompelunurkkani a.k.a. Keittiö. 
Normaalitilanteessa ei näytä noin hyvälle. Yleensä molemmat koneet ovat pöydällä, sohva täynnä kankaita, sekä pöydän käytettävissä olevassa osassa on kaavoja, postia ja mahdollisesti ruokatahroja. Kuva on otettu tänä aamuna, eilisillan leikkuiden jäljiltä.
Olisikin tila johon levittää kaikki ja antaa olla...

"The Gorgeous Blogger -palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille. Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkonnon viidelle, jotka mielestään sen ansaitsevat." 
1. Milloin aloitit blogisi?
Toukokuussa 2010. Ensimmäinen kirjoitus näyttää olevan 4. päivä, joten vajaan kuukauden päästä tulee vuosi kirjoittelua. Pitänee keksiä jotain arvontaa juhlan kunniaksi...

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Käsitöitäni ja vähän kaikkea muutakin. Luultavasti tuo 'kaikki muu' tulee lisääntymään viimeistään siinä vaiheessa kun palaan töihin (jos palaan).

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen muihin verrattuna?
No en kyllä osaa sanoa... Minun jutut, minun ompelut. Eihän kenenkään kirjoitukset, ompelut tai lapset ole koskaan identtisiä keskenään.
Tälläiseen kysymykseen osaisi lukijat vastata paremmin :)
 
4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Pitkä sairasloma raskausaikana (viikolta 17 asti kotona pahojen liitoskipujen takia) sai satunnaisen blogien lukijan lukemaan huomattavasti enemmän. Aika samointein ajatus omasta, pääosin käsitöihin keskittyvästä blogista syntyi. Toteutus sai odottaa kipujen väistymistä, Juniorin syntymistä ja aikaa jolloin pystyisin jälleen istumaan koneen ääressä pidempään kuin viisitoista minuuttia ilman itkemistä.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Tekstin sujuvuuden. Välillä näillä imetysdementtisillä aivoilla ei kykene kommunikoimaan suullisesti eikä kirjallisesti. Samoin mietin noiden muiden juttujen lisäämistä. Mutta jaksaako kukaan jorinoitani lukea :D

___________________________

Eteenpäinkin pitäisi jakaa, mutta taitaa olla monessa paikassa jo kierrelleet.
Olisi kiva jos lukijat kommenteissa kertoisi omista tuiki tarpeellisista, jopa korvaamattomista ompelutarvikkeistaan.
_______________________________

Tänään tuli muuten lisää kankaita postissa. Metsolalta joustofroteeta (onnistuin tilaamaan 'On the road'ia kaksi päivää ennen kuin se tuli 30% alennukseen, hyvä minä) ja Ikasyriltä ihanaa 'Folklore fish'iä. Tänään vuorossa olikin kankaan pesua ompelun lomassa (mies jo parempana, sain koko päivän ommella) ja loppuviikosta toivottavasti lisää ompelua.
Ja se kirppis. Se meni todella hyvin, joten voin suositella Kumpulan Vekarakirppistä nyt myyjänäkin. Kiitokset kaikille jotka pöytääni tyhjensivät, jos teitä lukijoista löytyy... Hinnoitteluperiaatteena muutamalle ihanuudelle oli: "Toivottavasti menee ja jos ei mene niin tällä hinnalla ei harmita tuoda kotiin takaisinkaan" ja lopuilla "Nyt kaapit tyhäksi, en jaksa näitä takaisin kannella"


3 kommenttia:

  1. "ihanaa", että joku muukin valtaa keittiön ommellessaan :D täälläkin kaivataan kovasti omaa ompeluhuonetta tai edes pientä nurkkausta...

    VastaaPoista
  2. :D Imetysdementtiset aivot! :D Sitäkö tää onkin? Mulla tuottaa nykyisin aikuiskielen puhuminenkin vaikeuksia, kun ei muista enää sanoja! :D

    VastaaPoista
  3. Imetysdementtiset aivot!
    Meinasin saada näkkärin väärään kurkkuun. =D

    Melkein viisi vuotta imettämättä ja vieläkään ei ole aivotoiminta parantunut...

    VastaaPoista