sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Suprise me with fabric

Meidän ihanassa, ihanien naisten (ja nykyisin myös yhden miehen) ompeluseurassa suoritettiin salainen kangasvaihto. Ideana siis lähettää jollekin tuntemattomalle, tai ainakin melkein tuntemattomalle, kangasta. Ja se tuntematon lähettää taas jollekin muulle ja niin edelleen.
Omasta paketistani tupsahti palanen puuvillabatistia, PaaPiin Raksu trikoota, nappeja ja ihana pitsinen kaulus.
Kissa pissasi trikoon päälle, kaulus katosi mystisesti ja napit otti jompikumpi lapsista.
__________________________________________________

We had a secret fabric swap in my lovely sewing club full of lovely ladies (and nowdays also one man). The idea was to send fabric to someone you don't know, or you hardly know. And that person sends fabric to someone else and so on.
My secret package contained some cotton batiste (or voilé if you prefer), Raksu jersey from PaaPii, buttons and gorgeous lace collar.
My cat peed on the jersey, the collar went mysteriously missing and the buttons got snatched by one of the kids - which one, I really don't know.


Ensin käsittelyyn pääsi siis batisti. Lisätään yhdeksän metriä pinkkiä tylliä, pätkä raitatrikoota ja kolme nappia.
_____________________________________________________

So I went with the batiste. Add nine meters of pink tulle, some striped cotton jersey and three buttons.


Ja sinulla on mekko.
______________________________________________________

And you have a dress.


Tiedättekö, että yhdeksän metriä tylliä tekee helmasta aika muhkean? Ja kun se on rypytetty (missä muuten menee aika kauan), niin on aika paksua ommeltavaa. Jos ette tienneet, niin nyt tiedätte.
______________________________________________________

Did you know that nine meters of tulle makes one very poofy skirt? And when you've done with the ruching (which seems to take forever) it's quite thick to sew through. Well, you know now.


Neiti on tyytyväinen. En ollut yhtään varma millaisen vastaanoton tämä saisi. Tuollaisen kahdeksan vuotiaan mieli kun on yllättävän ailahtelevainen. Tykkäsi napeista, tykkäsi tyllistä, tykkäsi mustan, valkoisen ja pinkin yhdistelmästä. Nappiosuma siis.
Itse huomasin vasta kuvia selaillessa, että tuli sitten ommeltua helma väärin päin. Perhoset lentävät joukolla kohti maata. No, aina ei voi voittaa.
________________________________________________________

Daughter's happy. I wasn't sure how this was going to go as a mind of an eight year old can take a turn quite quickly. She liked the buttons, liked tulle, liked the combination of black, white and pink. Perfect she said.
One thing I didn't notice until scanning through the pictures was the fact that I had stitched the skirt upside down. Now the butterflies are flying straight to the ground. You just can't win every time, right?

5 kommenttia:

  1. Et ole vika! Mulla odottaa salaisen paketin ompelukset kuvausta, just sain työllä ja tuskalla valmiiksi :D Upea mekko tylleineen kaikkineen. Meidän neitosetkin ottaisi kirkuen. En muuten huomannut perhosissa mitään outoa ennen kuin sanoit :)

    VastaaPoista
  2. Voi miten ihana väriyhdistelmä. Ihanat tyllit ja kiva kokonaisuus. :)

    VastaaPoista
  3. Nätti mekko. :) Tyllin rypyttäminen on tosiaan aikaa vievää ja ehkä välillä jopa turhauttavaa puuhaa.

    VastaaPoista
  4. todella nätti mekko! ja hauskat kuvat!

    VastaaPoista
  5. Humpsahdin tänne katselemaan ja onpa todella raikkaita ja hienoja ompelutöitä sinulla! Ihailen erityisesti noita sinun mekkoja, kun itsekin tykkään tehdä niitä kovasti...tai no, mitähän nyt en tykkäisi ommella ;)

    VastaaPoista