The Chair

Sain joskus viime kesänä kaveriltani ilmaiseksi, hänen sanojensa mukaan "kissan raiskaaman ja koiran imemän" tuolin. Tuoli oli kyllä kärsinyt kynsistä ja istuin oli tummunut, mutta muuten se oli ihana - paitsi se ei pysy pystyssä ilman seinää muotonsa vuoksi.
Päällensä se oli joskus saanut isokuosisen retro kankaan, jonka alta löytyi myrkynvihreä ja kulunut alkuperäinen verhoilu. Valitettavasti alkuperäisestä tuolista ei ole kuvaa, koska se jäi vanhalle koneelle.

_______________________________________________

It was last summer when I got this 50's chair from my friend which in her words was "cat raped and dog sucked". It clearly had been loved by cats as it was full of scratches and the fabric was darker than it was suposed to be, so maybe the dog really did suck it. All I know is that it's not stable without a wall behind it and it's beautiful.
It had been re-upholstered at one point with vintage fabric dating from the 70's and underneath was the original, bottle green fabric. Unfortunately I don't have the before picture as it was on our old computer when it crashed.

Etsin sopivaa kangasta todella kauan. Mikään kuosi ei tuntunut sopivalta tai olisivat olleet liian ohuita tälläiseen työhön. Törmäsin sitten etsyssä seikkaillessani tähän Premier Printsin kuosiin ja ajattelin sen olevan melkein täydellinen, sekä suhteellisen helppo kohdistaa.
_______________________________________________

I spent hours (days and months) in search of the perfect fabric for it. The patterns I liked were either wrong material or nerve recking to get the seams right. Then I ran into this b&w print from Premier Prints - It was perfect.

En halunnut koskea puuosiin, ne kun olivat kuluneet ihan kauniisti... mitä nyt jaloista löytyy muutamia hampaanjälkiä.
______________________________________________________

I left the wood parts untouched as they had aged quite nicely - if you don't count in the theeth marks on the legs.

 Tämän eteen tuoli vuodettua verta - kirjaimellisesti. En löytänyt verhoiluneulaa, joten jouduin ompelemaan takaosan kiinni tavallisella suoralla neulalla. Sormenpäät ovat kovettumilla ja vasemmassa kädessä useampi kuin yksi neulanpisto, mutta en pystynyt lopettamaan kesken kaiken.
En ole koskaan aikaisemmin tehnyt tälläistä verhoilutyötä ja opettelin samalla kun ompelin. Jos ja kun tuoli vaatii uuden kankaan, tiedän paremmin mitä kannattaa ja ei kannata tehdä.
_________________________________________________________

I shed blood for this chair - literally. I couldn't find my upholstery needle, so I had to do the back (handstistched) with a regular straight one. My fingretips are bruised and hard but I just couldn't stop sewing.
This was my first time doing this kind of upholstery project so I was learning while doing it. And now when it comes to re-upholstering the chair I know what to do do and more importantly - what not to do.

Päivä siihen meni ja nyt se on valmis uusien kissojen tuhottavaksi... Taidan ostaa kissankarkoitetta.
___________________________________________________

It took me a day and now it's ready to be molested by our two lovely cats... Maybe I should buy some cat repellent.